Idyllinen teollisuusasuinpaikkakunta Niskalampi Vuoksen kyljessä

Niskalampi on asuinalue Imatralla Vuoksen suulla, johon Enso-Gutzeit (kansankielellä ”Kutsetti”) rakennutti työläisilleen asuntoja. Meeri Viskari on muuttanut alueelle 1940-luvulla hänen isänsä kuoltua sodassa ja äitinsä mentyä uusiin naimisiin. Hän vie kierrokselle sateenjälkeiseen Niskalampeen.

Ensimmäiset rakennukset nousivat Niskalampeen vuonna 1900-luvun alussa. Meeri Viskari asuu Wolffintiellä. Nykyisen talonsa rakennutti vuonna 1948 insinööri Laaksonen. Sittemmin siinä on asunut sosiaalipäällikkö Suuraho perheineen.

Naapurustossa ovat nuoruutensa viettäneet Riitta Uosukainen os. Vainikka ja Raimo Ilaskivi.

Meeri Viskarin seinällä on maalaus laivasta Vuoksen suulla, jossa hänen isäpuolensa on ollut kipparina ja perämiehenä. Pajarakennus on ainut mikä on vielä pystyssä, laituri lahosi, vandaalit hajottivat tyhjäksi jääneen talon.

Vuoksen suulla kulki rahtiliikennettä, hinaajat toivat tukkilauttoja, tervahöyryt halkoja. Vuoksen itäpuolella olevalta Harakan saarelta tuotiin lotjilla purua, joka lastattiin kapearaiteisen veturin, ”pässin” vetämiin vaunuihin kuljetettavaksi Tainionkosken selluloosatehtaalle jatkojalostukseen.

Konsuli Eugen Wolffista hän sanoo: ”Hän oli semmoinen teollisuusmies. Hän tajusi että koskesta saadaan voimaa ja sitä kautta lähti rakentamaan teollisuutta. Tarvittiin työläisiä ja työnjohtajia, insinöörejä ja konttorihenkilökuntaa, joten hän rupesi rakennuttamaan taloja.”

Vanha tehdas on purettu ja paikalla on enää StoraEnson tutkimuslaitos. Vieressä jauhaa sähköä 1940-luvulla rakennettu Tainionkosken voimalaitos, jonka E-G möi Fortumille.

Kun Enso-Gutzeit keskittyi vain kartongin tekemiseen, myytiin talot yksityisille. Yhtiö ei olisi enempi piitannut enää asunnoista. Jossain välissä jopa aiottiin purkaa koko vanha asuntokanta. Muutamia huonokuntoisimpia purettiinkin, mutta kun innostui kohdistui ihan hyväkuntoisiinkin taloihin, muuttui tilanne päinvastaiseksi.

Vielä 1960-luvulla kylällä oli neljä ruokakauppaa, kemikalio- ja käsityöliike sekä parturi. Hirvosen kaupasta saatiin kaikkea hevosenvaljaista sinkkiämpäreihin. Oli myös työsiirtola, ”vankisiirtola”, jossa oli luottovankeja töissä voimalaitostyömaalla. Tämä työsiirtola toimi v. 1946-48 voimalaitoksen valmistumiseen asti. Sen jälkeen rakennuksissa asui yhtiön työläisiä perheineen.

Pula-aikana yhtiö oli jakanut tontteja joille työläiset voivat rakentaa omia talojaan. Hirvosen kauppa möi ruokaa velaksi, puhuttiin useastakymmenestä ”savusta” eli kotitaloudesta, sillä he selvisivät.

Yhtiö paitsi että tarjosi työtä, huolehti myös työntekijöidensä hyvinvoinnista. Oli koulu, sairaala sekä Vuoksen varrella yleinen pesu- ja pyykkitupa sekä tietty saunat.

Syksyisin yhtiön työläisiä kuljetettiin Kylänimeen marjastamaan ja sienestämään. Liikuntakasvatustyö ja puulaakiurheilu olivat merkittäviä henkilöstön keskuudessa. Vapaa-aikoina urheiltiin: talvisin luistinrata ja hiihtoladut olivat kovassa käytössä. Kesällä pelattiin pesäpalloa. Kalastus toi lisää särvintä ruokapöytään.

Niskalampi on hieman rajaamaton alue Meeri Viskarin mukaan. Muutaman kadun päässä on jo Mustalampi. Niskalammella on Wolffintie, Kaivotie, Kuppilantie, Melulantie, Saimaantie.

Entisaikaan kaikki tunsivat toisensa, mutta nyt väestö on vaihtunut niin paljon että näin ei enää välttämättä ole. Nuoria ja lapsiperheitä on muuttanut alueelle, mikä on vilkastuttanut kylän elämää ilahduttavasti.

Vuonna 1986 järjestettiin Niskalammella asuntomessut. Ne pelastivat alueen, sillä uuden lisäksi kunnostettiin vanhaa. Yhtiö oli saanut arava-lainaa saneeraukseen ja kaikkiin taloihin oli saatu juokseva vesi ja viemäröinti 1970-luvulla. Sitä ennen toimittiin periaatteella ”vie mennessäs, tuo tullessas”. Ns. herrojen taloissa nämä mukavuudet olivat olleet jo aiemmin.

Niskalammella asui yhdessä talossa yhdestä neljään perhettä. Kun asunnoista oli kova pula saattoi kasarmissa asua jopa toistakymmentäkin perhettä. Mölylä, Melula ja Huutola, olivat kahdeksanperheisiä ja monilla näistä lapsia, joten vilinää riitti. Yhteiselo oli kuitenkin sopuisaa, omien lisäksi vahdittiin naapurinkin lapsia.

Niskalammella pidetään vielä yhteisiä kisoja, joulutapahtumia, yhteistä uimarantaa ylläpidetään. Jokakesäisillä katu- ja pihakirppispäivillä vierailee satoja kävijöitä; monet tulevat kaukaakin, paitsi tekemään ostoksia ja nauttimaan kahvi- ym. tarjonnasta, myös ihailemaan vehreää luontoa ja kauniita vanhoja rakennuksia.

Asuntomessujen aikaan rakennettiin, leikkipaikka, leikkivälineitä ja lentopallokenttä Asukasyhdistys pitää luistinrataa jäädytettynä ja kolaa, pulkallakin voi laskea.

Moninainen luonto ja vesistön läheisyys tekevät Niskalammesta viihtyisän asuinpaikan, sanoo Meeri Viskari.

 

Please follow and like us:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *