Kuntoutusjohtaja ja fysiatrian ylilääkäri Markku Hupli katsoo potilaita huoneessaan pari päivää viikossa ja loppu viikosta kuluu hallintoasioissa. Hän on syntynyt Lappeenrannan linnoituksessa synnytyssairaalassa ja tehnyt kaupungissa työtä vuodesta 1992 alkaen.

Hän tuli Eksoten kuntoutusjohtajaksi vuonna 2013 tehtävänään kehittää Eksoten kuntoutusta. Itse organisaatio muodostettiin vuonna 2014.

Eksote on Suomen kärjessä kehittämässä kotikuntoutusta iäkkäille. Eksotella on terapeutteja 47 henkilötyövuotta pelkästään kotikuntoutuksessa. Annetaan kotikuntoutusta niille jotka ovat kotiutuneet akuuttisairaalasta tai kuntoutussairaalan osastoilta. Annetaan kotona kuntoutusta ennen kuin päätetään kuuluuko kotihoidon piiriin.

Markku Hupli: ”Me olemme täällä kehittäneet kuntoutusta aika laajasti, päästy en nyt sanoisi maailmanmaineeseen, mutta Suomen mittakaavassa aika hyvään maineeseen.”

Suomen lean-yhdistys palkitsi Eksoten palkinnolla kun Armilan kuntoutuskeskusta kehitettiin.  Lääkäriliitto palkitsi johtamistyöllä tehdystä kehittämistyöstä ja jatkuvasta parantamisesta. Kotikuntoutuksesta tuli Vuoden vanhusteko eläkeyhtiö Ilmariselta ja Vanhusten keskusliitolta. ”Näitä palkintoja täytyy myös hakea, eivät ne tule itsekseen sieltä” sanoo Markku Hupli.

Sosiaali- ja terveysministeriö kiinnostui Eksoten tekemisistä ja nyt on käyty useissa työryhmissä kertomassa missä on onnistuttu. Entinen toimitusjohtaja Pentti Itkonen sanoi, ettei näistä voi oikein kieltäytyäkään.

Eksotella on alijäämää, mistä pitäisi pyrkiä eroon. Tälle vuodelle oli budjetoitu 7 miljoonan alijäämä, joka toteutuikin. Oli toivottu, että tätä voisi vähän kuroa. Kuntoutuksessa toivottiin, että noin 500000€ alijäämää saataisiin supistettua 300000€ henkilökunnan koulutusta ja erilaisia pienhankintoja vähentämällä.

Kuntoutus maksaa itsensä takaisin. Riippuu potilaan iästä paljon siihen kannattaa laittaa. Nuori eläkkeelle jäävä tarkoittaa yhteiskunnalle monen miljoonan kustannuksia.

Iäkkäitä taas kannattaa kuntouttaa niin että he pärjäävät kotona, se on halvempaa kuin pysyvä laitoshoito, joka maksaa useita satoja euroa päivässä. Etelä-Karjalassa vanhusten määrä vain kasvaa.

Etäkuntoutuksesta puhutaan paljon. Jos löytyisi laitteet mitä vanhukset voisivat käyttää, voisi tehdä asioita etänä. Televisioon voisi tulla fysioterapeutti antamaan jumppaohjeita. Tämä auttaisi ehkä myös yksinäisyyteen, Markku Hupli voisi tupsahtaa kotiin sanomaan päivää, että ”tässä sitä ollaan, mitä kuuluu.”

Yksinäisyys on iso asia. Markku Hupli: ”On hirveän vaikea sanoa miten terveydenhuolto pystyisi siihen vastaamaan.” Tarvitaan ehdottomasti kolmatta sektoria, vapaaehtoisia ja omaisia. Hoitaja ei voi istua vieressä jatkuvasti. Siksi on nostettava iäkkäiden toimintakykyä, että he pääsisivät johonkin kotoaan, harrastuksiin, kulttuuririentoihin tai ystäviä tapaamaan, tämä helpottaisi yksinäisyyteen, tuumii Markku Hupli.

SPR:n Piristäjät-ryhmää käytetään todella paljon. He käyvät ulkoiluttamassa ihmisiä ja tapaamassa heitä kuntoutussairaaloissa ja kotona, muissakin laitoksissa. On myös yritetty kouluttaa vertaistukihenkilöitä ikäihmisistä ja sairausryhmille. Että löytyisi joku vertainen, joka voisi kertoa että on selvinnyt samasta, päässyt kuntoon, että eiköhän lähdetä liikkeelle.

On aikaa vievää jos ihminen joutuu tulemaan palvelupisteeseen, mutta myös kotikäyntien matkat nostavat kustannuksia. Osan taksimatkoista voi maksaa palvelusetelillä vammaispalveluiden kautta.

Lappeenrannassa vielä kuljetuspalvelut toimivat mutta maaseudulla huonommin. Kuljetaan taksilla tai omaisten kyydillä. Eksotessa on pohdittu omaa bussia, joka keräisi ihmiset jumpparyhmiin ja muihin aktiviteetteihin.

Omaishoitajista ei ole säästetty, heille on lisätty kuntoutusta että jaksaisivat enemmän. Markku Hupli: ”Olemme myös ainoa maakunta jonka valtiolta saamat veteraanikuntoutusrahat on käytetty kaikki veteraanien hyväksi. Muut maakunnat ovat joutuneet palauttamaan rahaa valtiolle jota eivät ole osanneet käyttää.”

Eksoten uuden strategian mukana on kehitetty toimintakyvyn toimenpideohjelmaa. Mietitään, miten voitaisiin tavoittaa enemmän ihmisiä, jotka ovat juuri jäämässä eläkkeelle. Se on otollinen hetki, ihmiset ovat vielä hyväkuntoisia, miten heidät saadaan huolehtimaan itsestään? Etteivät jää vain mökkiin.

Uusi Eksoten toimitusjohtaja Timo Saksela on tällä hetkellä kiertämässä Eksoten pisteillä ja tutustumassa toimintaan, miten sitä voisi edelleen kehittää. Vanha slogan ”toimintakykyisenä kotona” tulee varmaan jäämään, muutamalla sanalla vahvistettuna. Edellinen strategia päättyi vuoteen 2018, nyt pitäisi tehdä vuoteen 2022 asti ulottuva strategia.

Jos sote-kuvio muuttuu, pitää strategiaakin muuttaa sen mukaisesti. Hallituksen lisäksi valtuusto haluaa sanoa siihen sanansa.

Markku Hupli kutsuttiin edellisen Suomen hallituksen koollekutsumaan kuntoutuksen uudistamiskomiteaan, jossa oli edustajia lähes joka yhteiskunnan sektorilta. He tekivät 55 ehdotusta ja nyt jää nähtäväksi viekö uusi hallitus näitä miten eteenpäin.

Markku Hupli työryhmineen on Kelan kanssa lähtenyt tutkimaan hyötyisivätkö iäkkäät ja hauraat potilaan kotikuntoutuksesta, jos sitä saisi runsaammin. Tulokset julkistetaan keväällä.

Tehtiin kaksi kotikäyntiä viikossa joten vuodessa tuli yli sata kotikäyntiä. 300 potilasta jaettiin arvalla kahteen ryhmään. Puolet sai kotikuntoutusta, puolet ei. Tutkittavat olivat joko joutuneet päivystykseen jostain syystä – eivät ole pärjänneet kotona, menneet jalattomaksi, ollut huimausta tai jokin muu sairaus. Kaikilla oli vanhuuden hauraus tai sen esiaste. Myös kotihoito rekrytoi tutkittavia.

He tutkivat, miten tämä vuoden kotikuntoutus vaikuttaa toimintakykyyn ja käyttävätkö he palveluita kenties enemmän, jos saivat kuntoutusta kotona. Näistä lasketaan kustannukset ryhmittäin.

Lonkkamurtumapotilaita oltaisiin myös haluttu tutkimukseen 300, mutta heitä ei löytynyt kuin 120. Moni ilmoitti ettei yksinkertaisesti jaksa tai halua kuntoilla. Saatu tutkittavien joukko on kuitenkin merkittävä, molemmille ryhmille annettu fysioterapia maksoi 63:sta yli sataan euroon tunti.

Alustavat tulokset näyttävät, että jos ihmisille annetaan järkevää toimintakykyä lisäävää kuntoutusta, niin kunto nousee oli missä iässä vain. Myös kotona fysioterapiaa saaneiden mieliala paranee.

Vielä on paljon työtä analysoida tuloksia. Iäkkäitä hauraita ja lonkkamurtumakuntoutujia on seurattu vuosia ja täytyy vielä katsoa potilastietojärjestelmästä mitä palveluja kukin on saanut.

Tutkimus on tällä hetkellä siinä vaiheessa, että sitä arvioidaan missä kansainvälisessä julkaisussa sen voisi julkaista. Tällä hetkellä Eksotessa on kaksi tutkijaa jotka tekevät Jyväskylän yliopistossa väitöskirjaa, toinen lonkista ja toinen hauraista vanhuksista.

Fysioterapeutteja koulutetaan Lappeenrannassakin aika riittävästi. Jotkin hoidot kuten selkäydinvammaiset ostetaan ulkopuolelta. Lastenterapian ja puheterapeutteja ei ole saatavissa Lappeenrantaan riittävästi. Myös psykologeista on pula.

Tutkimuksen tulokset julkaistaan maaliskuussa Holiday Club Saimaan seminaarissa, joka on samalla Markku Huplin eläkkeelle vetäytymis-seminaari.

Please follow and like us:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *