Lappeenrannan museoissa Sijoiltaan-näyttelyissä pakolaisuuden tematiikkaa, myös kertoo siitä mistä ei niin ole haluttu puhua

Hanna Lommi on amanuenssina Lappeenrannan kaupungin ylläpitämissä museoissa, joita on yhteensä neljä: Lappeenrannan taidemuseo, Etelä-Karjalan museo, Ratsuväkimuseo ja Wolkoffin talomuseo. Henkilökunta on kaikille museoille samaa.

Muut museot ovat jo avautuneet kesällä, mutta Wolkoffin talomuseo ei vielä. Siellä ei ole käsienpesupistettä jota korona-aikoina tarvittaisiin. Wolkoffin talomuseo pysyy kiinni ainakin vuoden loppuun ja tammikuussa sinne pääsee taas etukäteen sopimalla.

Wolkoffin talomuseo voi olla tammikuussa aika kylmä, joten sitä ei voi pitää pitkiä aikoja auki, kertoo Hanna Lommi. Syksy on hiljaisempaa aikaa museoille, mutta on kuitenkin vielä syyslomat ja kotimaanmatkamatkailijat, nyt kun venäläiset eivät museoihin pääse. Viikonloppuisin on enemmän kävijöitä kuin viikolla.

Syyskuun loppuun on Lappeenrannan taidemuseossa ja Etelä-Karjalan museossa saman työryhmän koostama näyttely. Taidemuseossa näyttelyn nimi on Sijoiltaan – Pakolaisuuden arkeologiaa ja Etelä-Karjalan museossa Sijoiltaan – Pakolaisena omalla ja vieraalla maalla.

”Etelä-Karjalan museon Sijoiltaan -näyttely pureutuu historialliseen tietoon ja yksittäisten henkilöiden tarinoihin, kun taas Lappeenrannan taidemuseon Sijoiltaan -näyttely esittelee taiteilijoiden tulkintoja pakolaisten kokemuksista”, kertoo Hanna Lommi.

Taidemuseolla ja Etelä-Karjalan museolla nähtävät Pakolaisuus-näyttelyt kiertävät ympäri Suomea ja kerkesi olla hiukan aikaa auki Oulussa pari viikkoa ennen korona-aikoja. Lappeenrannassa se avautui 1.6. jo toistamiseen. Kulttuurihistoriallinen puoli Etelä-Karjalan museossa avautui kesäkuun puolivälissä, tekeviä käsiä ei riittänyt molempien projektin samanaikaiseen avaamiseen.

Nyt kesällä taidemuseossa on ollut paljon kävijöitä, sanoo Hanna Lommi. Heinäkuussa kävijöitä on ollut tuplaten normaalivuoteen verrattuna.

”Se on ehkä johtunut siitä että ihmisillä on ollut pitkään kulttuurinen tauko. Heinäkuussa korona-luvut näyttivät jo paremmilta, niin on uskaltauduttukin”, tuumii Hanna Lommi.

Pakolaisuutta on pohdittu näyttelyissä myös historialliselta kantilta, mukana on ollut kirjallisuuden tutkijoita, sosiologeja ja ihan taiteilijoita. 

Projektin tarkoitus on pohtia pakolaisuutta, myös sitä osaa josta ei niin haluta puhua. Moni pakolaisuuteen liittyvä tarina on kulkenut sukupolvelta toiselle.

”Tämä aihe on sellainen mikä Lappeenrannassa ylipäänsäkin kiinnostaa, pakolaisuus ja kotiseudulta poislähteminen. Siirtolaisuus on semmoisia aiheita mitkä puhuttavat vieläkin. On toisen polven evakkoja ja sitten myös nuorempaa ikäpolvea joka näitä asioita pohtii”, sanoo Hanna Lommi.

Hanna Lommi pitää hyvänä että näyttelyn teokset ovat ikään kuin käsin kosketeltavissa, koko lähtemisen ja ei takaisin pääsemisen -tematiikka. Hän oli käymässä Raumalla museossa ja sattumoisin siellä käsiteltiin samaa tematiikkaa.

Pakolaisuus-näyttelyn valmistelu taidemuseolla on aloitettu jo kaksi ja puoli vuotta sitten. Sitä on kuitenkin tehty vielä pidempään. Taitelija Mika Karhu ja historioitsija Seija Jalagin pitivät projektin aihetta mielenkiintoisena. Sitten tuli rahoitus ja porukka laajeni, näyttelyä varten istuttiin työpajoissa.

Taiteilijat ovat pääkaupunkiseudulta, Hyvinkäältä, Helsingistä, Tampereelta ja Turusta. Kari Vehosalo on palkittu Ars Fennicallakin.

Kaikki taidemuseon neljä salia ovat käytössä. Näyttelyn ensimmäisessä salissa on Heli Ryhäsen töitä. Sinne on haluttu jättää paljon tilaa taideteoksien ympärille. Heli Ryhänen on pohtinut töissään myös pakolaisuuteen liittyvää kirjallisuutta.

Näyttely jatkuu Vihreässä makasiinissa, jossa on mm. salissa neljä Mika Karhun töitä. Siellä on tuotu mukaan myös visuaalista puolta ja ääntä. On näytillä myös vanhoja Suomi-SA -filmejä, jotka elokuvaaja Tahvo Hirvonen ja Anne Lakanen ovat työstäneet varttitunnin kokonaisuudeksi nimeltään Pako. Siinä näkyy myös kuvia rajantakaisesta Karjalasta. Kari Vehosalo on nostanut teoksissaan esille evakkojen kotieläimet, jotka oli saatava mukaan kun jouduttiin lähtemään.

Pakolaisia on Suomessa nytkin, muualta lähteneitä. Näyttelyssä on videoita erään nyky-pakolaisen ensimmäisistä kuukausista Suomessa. Nykypakolaisten tarinat haluttiin ottaa näyttelyyn mukaan ja kertoa myös heidän tarinansa. He olivat saaneet vain muutamia esineitä mukaansa kun oli paettava.

Lappeenrannan taidemuseon Sijoiltaan -Pakolaisuuden arkeologiaa on auki 4.10 asti.

Etelä-Karjalan museo  näyttely Sijoiltaan. Pakolaisena omalla ja vieraalla maalla on auki 25.10 asti.

Artikkeli on toteututtu kaupallisessa yhteistyössä

Please follow and like us:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *