Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen on kulkenut tien kommunistisesta puolueesta vasemmistoliiton kautta sosiaalidemokraatteihin. Hän johtaa nyt maakuntaa jossa sosiaalidemokraatit ovat suurin puolue, tosin myös keskustalla ja kokoomuksella on paljon äänestäjiä. Varsinkin Lappeenrannassa vihreät ovat nousussa.
Matti Viialainen sanoo työviikkojen venyvän noin 70 tuntiin viikossa, vapaa-aikaakin on, joten ”ei sovi valittaa”. Hän asuu myös Lappeenrannassa, mutta kotitalo löytyy Puumalasta.
Etelä-Karjala on kolmanneksi vaurain maakunta Suomessa, heti Uudenmaan ja Pohjanmaan Vaasan seudun jälkeen. Tasaisinta on vääntö Pirkanmaan kanssa.
Etelä-Karjalassa on omat ongelmansa, työttömyys on korkea, varsinkin nuorisotyöttömyys. Täällä työttömänä voi selvitä pienemmällä kustannuksella kun asuminen ei maksa yhtä paljon ja aina voi nauttia luonnosta.
Julkiset investoinnit ovat suuria, mutta yksityiset ei niinkään. Lounais-Suomessa kasvua vetävät telakat ja autoteollisuus, Etelä-Karjalassa perinteisesti paperiteollisuus. Etelä-Karjalassa toimivat kaikki suurimmat paperiyritykset, Svetogorskissa vanhoilla Enson tehtailla toimiva International Paper tekee suurvoittoja.
Metalliteollisuus pärjää täällä hyvin, samoin vielä pieni teknologiateollisuus. Lappeenrannan tekninen yliopisto on ketteräliikkeinen, joitain heidän keksintöjään maakuntajohtaja kutsuu kuitenkin ”hieman propellipäisiksi.”
Venäläisten rajanylitys elättää kauppoja. Kauppa väheni ruplan heikennyttyä, mutta nyt se on taas kasvussa. Kaiken kaikkiaan venäläiset tuovat kaupan alalle noin parisataa miljoonaa euroa. Venäjän vastaiset pakotteet haittasivat Etelä-Karjalassa eniten kuljetus- ja elintarvikealaa mutta myös yleistä ilmapiiriä.
Haluaisitteko rajan viisumivapaaksi, Matti Viialainen?
”Kyllä sellainen pitäisi olla tavoitteena. Se oli EU:n ja Venäjän neuvottelujen kohteena, mutta sitten suhteet viilenivät. Viisumi on turhan kallis, se voi maksaa jopa 80€ tai enemmän yhdeltä matkalta. Onhan se nyt aikamoinen hidaste.”
Viisumit ovat siis myös kustannuskysymys. Nykyaikainen teknologia mahdollistaisi varmat rajatarkastukset, vaikka viisumeja ei olisikaan, sanoo Matti Viialainen.
Hän viittaa siihen, kun Viron rajat aukenivat. Peloteltiin, että mitä tulisi tapahtumaan, mutta paljon mitään negatiivista ei tapahtunutkaan. Joka tapauksessa Venäjän raja Kaakkois-Suomessa on hyvin hoidettu myös rajan toisella puolella, kiittelee Matti Viialainen.
Maaseutu on ollut autioitumassa jo kauan, on sanottu. Matti Viialainen viittaa siihen, että koko väestö on Etelä-Karjalassa vähenemässä osin muuttoliikkeen ja osin matalan syntyvyyden ansiosta. Väestö ikääntyy.
Maatalous on aina ollut tällä alueella vahva. Täältä löytyy maito-, seka- ja viljatiloja. Tuotetaan myös uusia puutarhatuotteita.
Matti Viialainen: ”Tämä on monialayrittäjyyttä nykyään, Osa tuloista tulee metsistä, pelloilta, matkailusta, urakoista. Voi olla että joku perheenjäsenistä on kunnalla töissä, vaikka terveyskeskuksessa.”
Hän tiputtelee, monta miljoonaa investointeja alueella on tehty. Julkisesti on rahoitettu vaikka kuutostien parannustyötä, kaksoisraidetta välille Imatra-Joutseno ja lisäksi on korjausvelkaa infrastruktuurille.
Yksityiset UPM investoi biojalostamoon, Kemira laajentaa Joutsenossa, Stora Imatralla. Pakkausteollisuus on alueella laajentanut, vaikka Kaukaalta yksi paperikone menikin kiinni. Lappeenrannassa ollaan satsaamassa jätteidenkäsittelyyn.
Kaupan alalta yksittäisinä kohteina Matti Viialainen mainitsee Ison Kristiinan ja K-Raudan Imatralla. Hän odottaa, että IKEA saisi rakennustyöt käyntiin Mustolan kymmenen miljoonan tontillaan. Hän sanoo, että tämä vetoaisi koko itärajan pituudelta.
Yrittäjyydestä on perinteisesti sanottu, että suurteollisuus imee maakunnasta kaikki pääomat. Tämä ei nyt oikein pidä paikkansa, sanoo Matti Viialainen. Soten mukana kasvavat tämän alan yrittäjien markkinat. Vielä tarvittaisiin lisää kasvuhakuisuutta.
Matkailuala kasvaa, Rauhaan on investoitu yli sata miljoonaa euroa, Imatran Ukonniemen kylpylään on investoitu kymmeniä miljoonia, kylpylät ovatkin hyvässä kunnossa. Kalakauppoja on paremmin kuin Helsingissä.
On kuitenkin joka tapauksessa uskallettava yrittää, vaikka epäonnistuisikin, sanoo Matti Viialainen.
