Joutsenon perussuomalainen kansanedustaja Jani Mäkelä vietti lapsuutensa Pulpilla. Hän kuvasi lapsuuttaan suhteellisen normaaliksi, oli lämpimät kesät, mukava uiskennella ja leikkiä. Saimaa ei ollut yhtä puhdas, nousi pintaan kuolleita kaloja, vesi kuohui, kun siinä ui mutta siitä ei niin välitetty.
Ennen hänen kouluun menoaan he muuttivat keskustataajamaan. Hän asui Joutsenossa kunnes lopetti lukion ja lähti armeijaan. Hän muistelee, että vanhaan aikaan oltiin tehtaalla töissä, mutta että postikonttoreitakin oli Joutsenossa kolme, joissa oli useita työntekijöitä. Lampikankaallakin oli omansa. Pulpilla oli ainakin kaksi kauppaa.
Hän lähti hieman katselemaan maailmaa, opiskeli Helsingissä ja Kouvolassa. Takaisin hän muutti vuonna 2008 tienoilla samoihin aikoihin kun Joutseno liittyi Lappeenrantaan. Hän toimi Tiedolla Imatralla järjestelmäasiantuntijana 12 vuotta, hän kävi siellä ammattikorkeankin.
Nykyään hän perheineen asuu Ahvenlammella, lähellä Pulpia. Lähistöllä asunut Matti Nykänen näkyi joskus ja oli ollut puolueen valtuutettuna Uuraisilla.
Yhteiskunnallisista asioista hän sanoo olleensa aina kiinnostunut. Vuonna 2000 hän pyrki Joutsenon kunnallisvaltuustoon, mutta ei päässyt läpi. Kalevi Timo ja Pekka Saalasti pyysivät mukaan sitoutumattomien listalle, jonka olivat perustaneet kun ajautuivat riitoihin demarien kanssa.
Mikään porvari hän ei sano olevansa, vaikka mietti liittymistä kokoomukseen: ”En koe että olisin, ei ole sellaista ajatusmaailmaakaan. Minkä ajattelin hyväksi oli isänmaallisuus ja kansallismielisyys. Hyvin pian havahduin huomaamaan, ettei se sitä ollutkaan.”
Arvoliberalismi ja eurofederalismi eli Euroopan liittovaltioajattelu jylläsivät. Muutaman vuoden kuluttua kokoomus oli muuttunut niin paljon, ettei hän enää olisi voinut kuvitellakaan siihen liittyvänsä. Hän luuli, että puolueessa vielä löytyisi se kypäräpäinen pappi.
Hän tutustui persujen 2007 vaaliohjelmaan ja päätti lähteä mukaan puolueeseen. Timo Soinin persoona ei hänelle ollut ratkaisevaa, vaan nimenomaan ohjelma. Noin kymmeneen vuoteen hän oli vain äänestänyt, pääasiassa keskustaa kun Kokoomus ja demarit eivät olisi tienneet hyvää kehäkolmosen ulkopuolelle.
Vaikka Joutsenossa ei aktiivisia paikallisjärjestöjä oikein toimikaan, oli siellä muutama tunnetusti poliittisesti aktiivinen henkilö, perussuomalainenkin, kuten Matti Vattulainen joka vielä on toiminnassa mukana korkeasta iästään huolimatta, häntä Jani Mäkelä kuvaa ”tehovaikuttajaksi”.
Juha Turkia on toinen Jani Mäkelän nimeämä henkilö. Hän oli ensin sitoutumaton ja sitten lähti kristillisdemokraattien kelkkaan, meinasi päästä eduskuntaankin. Hän liittyi persuihin petyttyään KD:n europakettiasioihin.
Nykyistä joutsenolaisten edustusta kaupunginhalitusta hän sanoo vahvaksi, se on melkein kuin miehitetty joutsenolaisilla, sanoo hän.
Eksoten tulevaisuus kytkeytyy sairaanhoitopiiriin. Etelä-karjalassa on käytössä jo tavallaan vapaaehtoinen maakuntamalli. Lappeenranta ja muut kunnat ovat siirtäneet palveluvastuun Eksotelle. Se päättää itsenäisesti palveluverkostosta, kuunnellen kuitenkin kuntien ohjausta ja maksajan kanssa neuvoteltua palvelusopimusta noudattaen.
Joutsenon hyvinvointiaseman tulevaisuus on vielä auki. Sen toiminnassa pitämistä puoltaa se, että siellä on sentään käyntejä toisin kuin Sammonlahdessa. Muissa kunnissa on pääsääntöisesti vain yksi palvelupiste. Lisäksi sijainti on niin kaukana keskussairaalaista, että miten ihmeessä ihmiset voisivat sinne liikkua, kysyy Jani Mäkelä.
Joutsenon julkinen liikenne perustuu suurelta osin ELY-keskuksen järjestämään kaupunkien väliseen liikenteeseen. Lappeenranta ei ole ollut kovin halukas järjestämään paikallisliikennettä Joutsenoon päin. Moni kokee, että sitä ei vieläkään tunneta omaksi kaupunginosakseen.
Hän on luottavainen, että Joutsenon hyvinvointiasema saadaan säilytettyä.
On hyvä, että SOTE-uudistus kaatui, se olisi ollut maakunnalle huono juttu. Eksote on saanut järjestettyä peruspalvelut jonkinlaiseen kuntoon ja säästänyt tehostamalla toimintaa. Ei ole järkeä, että viereen oltaisiin rakennettu yksityinen laitos, joka kilpailisi keskussairaalan kanssa, samoilla markkinoilla.
Erityinen ongelma on, että Etelä-Karjalassa on ihmisiä noin 130000, puuttuu paljon noin 200000, joka olisi optimaalinen väestöpohja laajan päivystyksen keskussairaalalle. Maakuntamalli olisi antanut selvän jatkoajan laajalle päivystykselle. Sen kaatuminen voi johtaa ongelmiin Etelä-Karjalan itsemääräämisoikeudelle, näkee Jani Mäkelä.
Seuraavalla eduskuntakaudella pohditaan, tuleeko viiden vastuualueen malli ja yliopistosairaaloihin keskittäminen, siinä onkin tappelemista hän sanoo.
Joutsenon keskustaan nousee uusi S-market. Kerrostalotontteja on kaavoitettu lisää. Jani Mäkelä toivoo, että kaavoitusta lisättäisiin. Että uudet asuinalueet rakennettaisiin vanhojen jatkoiksi, jotta olisi valmis infrastruktuuri, kunnallistekniikka ja tiet.
Pulpin koulu tulee hänen mielestään säilyttää. Sitä auttaisi, jos alueelle muuttaisi lisää lapsiperheitä. Peruskorjaus on tulossa vuonna 2023.
Joutseno ylipäänsä on ihan keskeisellä sijainnilla Lappeenrannan ja Imatran keskustojen välissä. Nelikaistainen tie on parantanut liikkumista, sitä pitkin pääsee nopeasti ja varmasti tietystä paikasta toiseen tietyssä ajassa, voi ohittaa jos eteen sattuu hitaampaa.
Joutseno on perinteistä suurteollisuusaluetta ja on hyvä, että tehtaat ovat säilyneet vaikka omistaja on välillä vaihtunut. On pelätty, että meneekö jokin kiinni mutta investointeja on tehtykin lisää. Muitakin menestyviä yrityksiä alueella on, kaikkien ei tarvitse matkata Lappeenrantaan töihin.
Lappeenranta on aika tyypillinen maakuntakeskus, ei ehkä niin hyvällä alueella, mutta numerot näyttävät paremmilta kuin maaseudulla.
Vaaleissa on käytössä ensi kerran Kaakkois-Suomen vaalipiiri, joka ulottuu Pyhtää-Pieksämäki-Parikkalaan asti. Alueella on kuusi maakuntalehteä. Isoimmat kaupungit ovat Kotka, Kouvola, Lappeenranta, Mikkeli, Savonlinna ja Pieksämäki. Tämä on kaikki aluetta, missä pitäisi kampanjoida.
Jani Mäkelä sanoo, että leijonan osa äänistä haetaan kotikaupungista ja kotimaakunnasta. Viime vaaleissa hän sai niistä 5000 ääntä, 500 Kymenlaakson ja 500 Etelä-Savon puolelta.
Joutsenon ja Lappeenrannan toreilla, kauppojen edustoilla sekä muilla julkisilla paikoilla hänet tulee tapamaan, muissa suuremmissa kaupungeissa on käytävä joitakin kertoja. Mainostetaan kaikkialla, paitsi ei vielä ehkä telkkarissa. Lehdissä, esittein, radiossa, somessa, teiden varsilla.
Viime vaaleissa vaalipiiristä meni läpi neljä perussuomalaista ehdokasta. Kun puolue hajosi, hajosi eduskuntaryhmä kahtia. Jani Mäkelä ja Juho Eerola jäivät persuihin, Jari Lindström ja Kai Turunen menivät ensin sinisiin ja Kai Turunen siitä vielä kokoomukseen.
Viimeisessä aluekohtaisessa gallupissa persut saivat 17.7 -prosentin kannatuksen, joka tarkoittaisi vahvaa kolmea paikkaa. Saattaa tulla neljäkin.
Jani Mäkelä pitää mielenkiintoisena, että kannatus tällä alueella on yleensä ollut 2-3 prosenttia korkeampi kuin valtakunnallisesti, mutta nyt se on neljä prosenttia edellä valtakunnallista keskiarvoa.
Sinisten piirikohtainen kannatus on 1.4 -prosenttia kun piilevä äänikynnys on noin viisi. Kouvolassa on persuille luvassa iso äänipotti, viime kerralla sen kannatus oli 30 prosenttia, 13400 äänestäjää.
Valtakunnanpolitiikasta Jani Mäkelä tuumaa, että valtion tulisi olla Suomen kansan edunvalvontakoneisto. Se tarjoaa kansalaisilleen hyvinvointia ja turvallisuutta, tämä on johtotähtenä.
Vasemmisto-oikeisto on kahtiajakona vanhentunut. Yrittäjiä ja työntekijöitä tarvitaan kumpaakin, heillä on yhteinen intressi. Ei pärjätä ilman toista. Jani Mäkelä sanoo itseään äärikeskustalaiseksi. Vaalikoneessa hän on konservatiivien ääripäässä, keskellä vasemmisto-oikeisto-jaottelussa.
Hän on kokenut, että ajat ovat muuttuneet nopeasti. Hänen nykyinen konservatiivisuutensa olisi ollut vielä -80-luvulla liberaalia. Persuissa konservatiivisesti ajattelevaa ei teilata, vaan suositaan.
