Martat jo yli 120-vuotias mutta kyennyt uudistumaan, ei pelkkiä kotitalousneuvoja vaan myös valistusta – uusillekin ryhmille

Martat järjestivät tapahtumia ystävänpäivänaattona ympäri maata. Lappeenrannassa he päivystivät kirjaston aulassa torstaina 13. päivä kello neljästä seitsemään. Teemana kirjastossa olivat kestävä kehitys ja pakkausmerkinnät, lisäksi oli jotain pientä tarjolla.

Se oli maailman suurin marttailta, kertoo Etelä-Karjalan Marttojen toiminnanjohtaja Tuija Valjakka. Hän on ollut mukana Martoissa 33 vuotta palkkatyössä.

Martat juhlivat viime vuonna 120-vuotisjuhlia, Tuija Valjakka: ”Niin kuin vuodet kertovat niin aika voimakkaasti vielä eletään ja voidaan hyvin, ollaan uusiuduttukin.”

Tuija Valjakka on kotoisin Lappeenrannasta mutta juuria hänellä on Etelä-Savossa ja rajantakaisessa Karjalassa Jääskessä.

Etelä-Karjalassa on satakunta marttayhdistystä. Eräs rouva kysäisi Tuija Valjakalta, miten se on mahdollista, hän sanoi että koko maakunta on alueena, lisäksi historian aikana joka kylään on perustettu marttakerhoja kun välimatkat olivat pitkät ja autoja ei ollut käytettävissä. Neuvonnan tarve oli suuri ja myöskin kokoontumisen halu, halu tehdä asioita yhdessä.

Kun Martat perustettiin vuonna 1899 Suomi ei ollut vielä itsenäinenkään ja elettiin sortovallan vuosia. Naisia haluttiin sivistää ja auttaa kotitaloustaidoissa, se auttaisi selviämään arjessakin paremmin.

Ensimmäinen nimi järjestölle ei suinkaan ollut Martat vaan Sivistystä kodeille. Se ei saanut perustamislupaa, nimi oli liian radikaali.  Martta-nimi oli raamatusta ja meni läpi.

”Martat alkoivat rajaseudulta, yritettiin vahvistaa itseluottamusta ja itsetuntemusta niinä aikoina monella tapaa. Kotitaitoa, lastenkasvatusta ja perheenhoitoa vahvistettiin niin itsetuntokin sitten kesti paremmin. Ja tietysti terveellisyys jo aikaan oli tosi tärkeää”, kertoo Tuija Valjakka.

Marttoihin on tullut paljon nuoriakin mukaan. Se tekee edelleen sivistystyötä ja kansanvalistusta, mutta kohdennetusti. Kotitalousneuvonnan rahoitus tulee monesta eri lähteestä, mm. hankerahoituksen kautta. Välillä ne kohdennetaan nuorille, ikäihmisille tai maahanmuuttajille esimerkiksi.

”Vaikka kaikki ovat yhdessä, neuvonta on kohdennettu tarpeista lähteväksi”, sanoo Tuija Valjakka.

Please follow and like us:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.