Lappeenrannan Upseerikerho tarjoaa lounasta ja juhlatilaisuuksia, rakennus sai alkunsa 1890 ja voisi kertoa tarinoita melkein loputtomiin

Lappeenrannan Upseerikerho on tätä nykyä kaikille avoin lounas- ja tilausravintola, mutta sillä on pitkä ja rikas historia. Vuonna 1890 rakennettu Upseerikerho on jaettu kahteen päähän, tykistöpäähän ja rakuunapäähän.

Upseerikerhoa esittelee Upseerikerhon toiminnanjohtajana kolme vuotta toiminut eversti Hannu Hyppönen, joka on jäänyt reserviin 2015. Hän on palvellut ”kahdessatoista eri hallintoyksikössä, 18 johtajatehtävissä Santahaminasta Afganistaniin, Lahdesta Mikkeliin, sillä välillä”, hän sanoo. Afganistanissa hän oli vuonna 2011.

Upseerikerholla tarjoillaan lounasta maanantaista perjantaihin klo 11-14. Lounaat tehdään itse suomalaisista raaka-aineista ja suositaan lähiruokaa. Upseerikerhon luona on 21 ilmaista autopaikkaa. Upseerikerholla on 30 sopimusasiakasta. Rakuunanmäelle on tullut juuri uusia yrityksiä, joilla on kuukausilaskutus ja hinta on sopimusasiakkaan hinta.

Upseerikerholta avautuu näkymä Sunisen selälle ja sitä vastapäätä on Nuottasaari. Rinteessä kasvaa 350 vuotta vanha mänty. Portaat Rantaraitille ovat osin kaupungin, osin Upseerikerhon rakentamat. Terassilla on 35 asiakaspaikkaa. Lauantaisin kesällä upseerikerho on suosittu hääjuhlapaikka, ja kesät ovatkin jo täyteen varatut.

Upseerikerhon kasvistosta tehtiin pro gradu -tutkimus, jossa selvisi, että osa kasveista on harvinaisia, osa venäläistaustaisiakin.

Upseerikerhon otti vastaan eversti Schauman vuonna 1890. Silloin on eletty Venäjän vallan alla Suomen suuriruhtinaskuntana.

Ritarisalissa on Mannerheim-ristinritarien muotokuvamaalauksia niistä ritareista, joilla on kytköksiä Lappeenrantaan. Kaikkineen ristinritareita oli 191 kappaletta, mutta ritarisalissa on yhdentoista muotokuvat Mannerheim-ristin ritarihakemuksen perusteluineen.

Mukana on muun muassa myöhempi kirjailija, hävittäjälentolaivueen komentaja Jorma Karhunen, Petter Nenonen, joka kehitti suomalaista tykistötaktiikkaa, Leo Kojonen ja juuri edesmennyt Tuomas Gerdt.

Paikan yksi erikoisuuksista on satulapöytäryhmä, joka on ennen toiminut sikaripöytänä – aikana, jolloin sikaria sai vielä ravintolassa polttaa. Tämä on valmistettu puolustusvoimien varikolla. Sen järjesteli silloinen majuri Matti Mökkönen. Se on tuotu upseerikerholle 7.6.1970 Breitenfeldin taistelun iltajuhlapäivää varten. Se oli taistelu, jossa suomalaiset hakkapeliitat sotivat osana Ruotsin joukkoja vuonna 1631. Se on myös Uudenmaan rakuunapataljoonan perinnepäivä.

Upseerikerho on ollut aikaisemmin puolustusvoimien hallussa ja sen omisti Senaatti-kiinteistöt. Vuonna 2017 Lappeenrannan kaupunki osti sen, kun puolustusvoimat oli pakotettu säästämään viisikymmentämiljoonaa euroa. Puolustusvoimat luopui upseerikerhoista muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.

Lappeenrannan kaupungin kanssa tuumittiin yhteistuumin, että kiinteistö olisi pelastettava. Perustettiin Lappeenrannan Upseerikerho -kiinteistöosakeyhtiö. Senaatti-kiinteistö halusi myydä tilan vain kaupungille, joka osti tilan mutta jäi miettimään, mitä tekisi 128 vuotta vanhalla rakennuksella, jonka ylläpitokulut ovat noin 50 000 euroa vuodessa.

Lappeenranta päätyi lahjoittamaan rakennuksen upseerikerhoyhdistykselle ja tontin se vuokrasi. ”Nyt yhdistys ylläpitää rakennusta, tätä historiaa, kulttuuria ja ravintolaa, jotta me kykenemme ylläpitämään tätä lahjaksi saatua upseerikerhorakennusta”, selittää Hannu Hyppönen.

Viimeinen tila mistä puolustusvoimat luopui, oli Rakuunanmäen hallintorakennus vuonna 2018.

Juhlasalissa on Suomen marsalkka Mannerheimin ja Uudenmaan rakuunapataljoonan komentajien muotokuvia, sekä sukuvaakuna jos on kyseessä aatelissuku. Kaikkiin henkilöihin liittyy useita tarinoita.

Upseerikerho haluaa erikoistua tilausravintolaksi ja tarjota erilaista palvelua kuin muut Lappeenrannan ja lähialueen ravintolat. Upseerikerholla järjestetään tunnettujen henkilöiden mukaan nimettyjä tarinapäivällisiä, jossa on aina oma teemansa ja menut.

Tarinapäivällisten päähenkilön makutottumusten ja aikakauden mukaan valitaan kolmen ruokalajin menu ja suunnitellaan niihin sopivat juomat. Tarinankertoja kertoo hauskoja historiallisia tarinoita päähenkilöstä. Kolmen tunnin päivällinen vietetään yhdessä tarinoita jakaen ja niistä keskustelleen.

Tarinapäivällisten päähenkilöinä ovat olleet ja tulee olemaan tuntematon sotilas, Mannerheim, presidenteistä Paasikivi ja Kekkonen, myös Jean Sibelius. Sotilaista Majevski, Simo Häyhä ja Marokon Kauhu. Mannerheim-päivällisille 4.6. osallistui 43 henkilöä ja ensi vuodelle on ilmoittautunut jos 30 henkilön ryhmä.

Rakuunanmäellä on parhaimmillaan ollut 2000 sotilasta ja 2000 hevosta. Aikanaan upseerikerhon toinen pääty on ollut Uudenmaan rakuunarykmentin käytössä ja toinen Hämeen ratsuväkirykmentin. Juhlasali on ollut yhteistä tilaa.

Ainut taulu salissa, jossa on naisia kuvastaa kotirintamanaisia. Taulussa näkyy lotta, kotirintaman nainen ja sotilaskotisisar. Mallina on toiminut Maasotakoulun naiskadetteja. Taulun on maalannut Igor Muslinoff, ukrainalainen taiteilija, vuonna 2007.

Rakuunoiden asu on ollut perinteisesti luurankotakki, jonka rinnalle ovat kehittyneet punaiset, ”hurmahousuiksi” kutsut housut. Rakuunakilta pitää yllä vieläkin perinneratsastusta kesäkausina, kertoo Hannu Hyppönen.

Ratsuväen kenraali Torsten Ståhlhandske toimi hakkapeliittojen komentajana vuosina 1593-1644. Upseerikerhon historia on kansainvälinen akselilla Ruotsi-Venäjä-Suomi. Upseerikerhon soittoparvella on nähtävissä Ståhlhandsken haarniskan kopio, alkuperäinen on näytillä Turun tuomiokirkossa, minne hänet on haudattu.

Näytillä on myös Uudenmaan rakuunarykmentin komentajan everstiluutnantti Adolf Ehrnroothin muotokuva, josta myöhemmin tuli jalkaväenkenraali Ehrnrooth. Hän nukkui ensimmäisen yönsä juuri samassa nurkassa reppu pään allaan ja konepistooli vieressään.

Moni sodanaikainen komentaja on ollut niin taitava ratsastaja, että on osallistunut olympialaisiinkin, kertoo Hannu Hyppönen.

Upseerikerhoyhdistys aloitti upseerikerhon julkisivun peruskorjauksen, huonoimmassa kunnossa olevat osat maalattiin. Ravintolalla ja muulla toiminnalla katetaan ylläpitokulut, mutta ei kyetä kattamaan korjauskuluja. Hannu Hyppönen kommentoi, että kaikenlaisia avustuksia on haettu. Museovirastolta saatiin 8000 euroa julkisivuremonttiin, jonka muut kulut katetaan tähän tarkoitukseen saaduilla lahjoituksilla ja omalla rahoituksella.

Vanhimmat tuolit mitä Upseerikerholla on, ovat 1920-luvulta. Niiden pohjassa lukee ”Ratsuväenprikaatin tuoli”, joka on toiminut Rakuunamäellä vuosina 1890-1920.

Rakuunapäässä Mannerheim-kabinetissa on näytillä Uudenmaan rakuunapataljoonan komentajien muotokuvat. Lemmetin motti -kabinetti on nimetty Lemmetin motin mukaan, jossa ratsuväkiprikaati toisessa maailmansodassa motitti venäläisen divisioonan ja tuhosi sen melkein kokonaan. ”Motti tarkoittaa sitä, että vihollinen saarretaan pieniin osiin ja tuhotaan kerrallaan”, kommentoi Hannu Hyppönen.

Helsingin sanomien pilapiirtäjä Arvo Tigerstedt oli urheilutoimittaja ja Lappeenrannassa vuonna 1940–1941. Hän piirsi rakuunoista humoristisia pilapiirroksia. Ne pelastettiin, sillä lasi oli nimittäin piirroksessa niin kiinni, että ne olisivat menneet pilalle. Alfred Kordelinin säätiön tuella ne uusittiin. Piirroksissa soittokunnan kärpäset ovat nuotteja, taktiikan opetuksessa osa on innolla mukana, osa katselee muualle ja osa nukkuu.

Uudenmaan rakuunapataljoonan perusyksiköitä, komppanioita kutsutaan eskadrooniksi. Eskadroonan pääsisäänkäynnin yläpuolella on ollut eskadroonan oma tunnus. Uudenmaan rakuunarykmentin säätiö ylläpitää Upseerikerhon esineistöä ja tuo esille niiden historiaa. Joitain säätiön esineitä on näytillä myös ratsuväkimuseossa Lappeenrannan linnoituksessa.

Sankariaula tekee kunniaa Uudenmaan rakuunapataljoonan Suomen sodissa kaatuneille upseereille ja aliupseereille, joiden nimet ja muotokuvat ovat aulassa. Näytillä on eskadroonien liput, joita sanotaan korneteiksi.

Rakuunasalissa on eversti von Essenin perikunnan lahjoittama miekkakokoelma. Siinä on käyriä sapeleita ja suoria miekkoja. ”Miekalla taistellaan eri lailla kuin sapelilla. Miekalla on tarkoitus pistää ja sapelilla tarkoitus lyödä”, selittää Hannu Hyppönen.

Maalaukset on maalannut pääsääntöisesti taiteilija Lilljeroos vuonna 1953. On näytillä maalaus Witsstockin taistelusta 24.9.1636 ja Breitenweltin taistelusta 7.9.1631.

Upseerikerhon suurin taulu on maalaus, missä Mannerheim tarkastaa Uudenmaan rakuunarykmenttiä. Sen vieressä on valokuva, jossa näkyy, että maalauksesta puuttuu eversti Palmrooth. Ehkä siksi, että Palmrooth on tykkimies ja muut rakuunoita. Ehkä siksi, että hänellä on hiukka kumara ryhti. Tai ehkä siksi, että Lilljeroos on halunnut tehdä maalauksen eikä kopiota valokuvasta.

Lisäksi taustalla näkyy Saimaata ja Nuottasaarta, mitä oikealta Ehrnroothin aukiolta ei näy.

On seinillä myös kuvat hakkapeliittojen komentajista Åke Totista Schaumaniin. ”Hakkaa päälle”, huusivat suomalaiset hakkapeliitat ja rakuunat taistelussa.

Hakkapeliitoilla on maine kovina sotilaina. Moni heistä kuolikin taistelussa. Vielä 1600-luvulla sotilaan elämä oli karua. Sotiin osallistui yli 30000 sotilaista ja pääosa heistä ei tullut takaisin, sanoo Hannu Hyppönen.

Ympäri Upseerikerhoa on myös rakuunakomentajien aatelissukujen vaakunoita, joiden numerokilvet on kiinnitetty hevosenkengän nauloilla seinään.

Sotilaan hevosen satulaan kuuluu ikään kuin hevosen vararengas eli hevosenkenkäpussi, jossa on hevosenkenkä ja siihen tarvittavat naulat ja talviholkit. Sen lisäksi satulassa on ollut kaksi kaurapussia. Hevoselle on riittänyt ateriaksi kaurapussi päivässä ja heinää niin paljon kuin jaksaa syödä, tarinoi Hannu Hyppönen.

Upseerikerhon tiloja on vuokrattu Lappeenrannan kerholle, alkujaan virkamieskerho, jonka jäsenten karikatyyreja on portaikossa.

Portaikon juurella on tiikerintalja, joka on Mannerheimin Tiibetissä kaatama. Hän ampui siellä kolme tiikeriä ja jätti ne Lontooseen käsiteltäväksi. Toinen tiikerintalja on Helsingissä Mannerheim-museossa ja kolmas Kaartin jääkärirykmentin perinnetilassa.

Yläkerrassa on vuokrattava snookerpöytä, jota vuokrataan kymmenen euroa tunnilta, kolmen tunnin pätkissä.

Adolf Ehrnroothin kabinetti oli ennen Rakuunanmäellä. Esillä on hänen tarinansa kuvina ja tekstinä. Esillä on myös alkuperäisten piirustusten kopioita, kuten asemakaava ja maneesi, joka on ennen sijainnut paikalla. Myös upseerikerhon pohjapiirustus ja isojen kasarmien piirustukset.

Kuvina tunnettuja sotapäälliköitä, everstejä ja kenraaleja kuten Aleksanteri Suuri, Napoleon, Pietari Suuri ja Mannerheim. Myös paljon venäläisiä hahmoja.

Maasotakoulun edeltäjä oli Päällystöopisto ja Maanpuolustusopisto, joissa palvelleista upseereista on esillä 113 lyijykynäpiirrosta.

Maasotakoulun kabinetti on kahdenkymmenen hengen kokoustila.

Upseerikerhon uusin maalaus on majuri Timo Lieden kokovartalomuotokuva. Hän opiskeli itsensä sotatieteiden ja teologian maisteriksi. Hän haastatteli Valamon luostarissa arkkimendiitta Augustia. Tämä maalasi Timo Liedestä taulun. Timo Liesi kuoli nuorena keuhkosyöpään ja hänen äitinsä lahjoitti taulun upseerikerholle. Hannu Hyppönen kävi sen Helsingistä vuokra-autolla hakemassa.

Upseerikerholta löytyy pari Kalajoki-ryijyä. Karjalan tykistörykmentissä ryijyt kiersivät yhteisöllisesti perheestä perheeseen, kukakin kutoi viisi riviä ja lähetti aina seuraavaan perheeseen.

”Upseerikerholla on juhlallisissa tiloissa historiaa ja satoja tarinoina tutustuttavaksi Rakuunamäellä, Saimaan rannalla”, lupaa Hannu Hyppönen.

Artikkeli on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä

Please follow and like us:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.