Etelä-Karjalan Lappeenrannassa toimiva Joutsenon Kotiseutuyhdistys julkaisee torstaina 3.7.2025 kustantamansa uuden valokuvakirjan nimeltä ’Dimitrij Belinskij, valokuvaaja 1897-1970’. Kirja esittelee 150 tämän varhaisen valokuvaajan 150 lasinegatiiveihin pohjautuvaa otosta vuosilta 1929-1951. Mukana on kirjan toimittajan, FK Laura Luostarisen artikkeli Dimitrij Belinskij’n elämänvaiheista ja toiminnasta valokuvaajana, sekä artikkeli luonnehtien Dimitrij Belinskij’ä aikansa ammatinharjoittajana. Lisäksi historioitsija FT Marko Tikka pohtii Kronstadtin pakolaisuutta ja pakolaisten asettumista Joutsenoon. Kirja on tuotettu joutsenolaisvoimin, mutta sen on taittanut Mikkelin Valokuvakeskuksen toiminnanjohtaja, taiteen maisteri valokuvauksessa TaM Olli Jaatinen. Sivuja kirjassa on 182 ja se painettiin Raamatutrükikodassa. Joutsenon kotiseutuyhdistyksen julkaisusarjassa Tulentallojat se on nro 25.
Ukrainan pakolainen sadan vuoden takaa
Dimitrij Belinskij oli paennut Suomeen Venäjän sisällissodan vuonna 1921, kun Suomenlahden pohjukassa sijaitsevassa Kronstadtin linnakkeessa syttyi sinne eri puolilta Venäjää ja sen alusmaita pakkovärvättyjen merisotamiesten ja -upseerien kapina uutta venäläistä bolsevikkihallintoa vastaan. Belinskij oli kotoisin pappisperheestä Venäjän hallintoalueeseen kuuluvasta Kiovasta. Ajankohta oli maaliskuu, kun itse Trotski hyökkäsi puna-armeijallaan Venäjän laivastosaarelle, aiheuttaen tuhansien sotilaiden ja siviilien paon talviyössä Suomeen. Osa pelastuneista palasi myöhemmin Venäjälle, mutta tuolloin 24-vuotias Belinskij ei uskonut pääsevänsä palaamaan Ukrainaan perheensä luo, sillä vallankumous oli jo ennen hänen pakkosiirtoaan laivastosaarelle hajottanut hänen perheensä Kiovassa – niinpä hän valitsi jäädä maahanmuuttajaksi Suomeen.
Belinskij opiskeli Suomen kielen ja värväytyi sahatyöläiseksi Hackmanin Honkalahden tuotantolaitokseen. Hän myös eläköityi sieltä mutta aloitti jo ennen vuotta 1929 perehtymään valokuvauksen saloihin. Valokuvauksen historiassa 1930-luvulla maailmalla jo siirryttiin kinofilmikuvaukseen, mutta kehitys oli hitaampi Etelä-Karjalassa. Belisnkij’stä tulikin ns. myöhäinen lasinegatiivikuvaaja, joka siirtyi kuvaamaan samoilla laitteillaan filmille vasta 1950-luvun lopulla.
Tavoite
Valokuvakirjan julkaisun ajankohtana 2025 Venäjä käy jälleen hyökkäyssotaa 1990-luvulla toisen kerran itsenäistynyttä Ukrainaa kohtaa. Ukrainalaiset eivät kokeneet 1910-luvulla kuten ei tänäkään päivänä olevansa venäläisiä, vaan ovat tavoitelleet omaan suvereniteettiaan. Niinpä tämän kirjan julkaisun myötä Joutsenon kotiseutuyhdistys tuo näkyville miten kohtalokkaasti suurvaltapolitiikka voi vaikuttaa yksilön elämään ja millaisia keinoja pakolainen voi kehittää itselleen selvitäkseen uudessa kotimaassaan eteenpäin.
Dimitrij Belinskij valokuvasi ihmisiä, ympäristöä ja yhteisönsä tapahtumia. Maantieteellisesti ’dokumentointialue’ ulottui valtaosin Honkalahden sahan ja Joutsenon kirkon väliin nykyisen Saimaantien kahta puolen. Hän kuvasi myös runsaasti henkilökuvia kuvaamonsa ateljeessa. Mutta Belinskij’n valokuvien merkitys laajenee yleiseksi ajan kuvaksi pula- ja sotavuosilta maailmaan, jota elää nykyään vain muistoissa. Esimerkkinä siitä ovat komeat panoraamakuvat Hackmanin lautatarhasta ja näkymästä yli tehtaan Saimaalle.
Näin Joutsenon kotiseutuyhdistys pyrkii kertomaan valokuvaajan syntytarinan lisäksi toisen tarinan, tarinan eteläkarjalaisesta ihmisistä ja elämänmenosta lähes sata vuotta sitten.
Kirjaprojektin historiaa
Valokuvaajan omaiset esittelivät vuonna 2009 tuolloin Salossa toimineelle museonjohtaja ja valokuvaajanakin vapaa-aikoinaan toimineelle Laura Luostariselle lapsuudenkotinsa pihavaraston useat sadat pölyiset lasinegatiivilaatikot 40 vuoden takaa. Entisenä joutsenolaisena Luostarinen sai kimmokkeen ryhtyä 15 vuotta kestäneeseen projektiin. Se alkoi ensin lasinegatiivien uudelleen digitoimisella jälkipolville kuvaamalla lasit uudelleen. Projekti kehittyi muutaman näyttelyn valmistamiseksi niistä. Eläkkeelle päästyään Luostarinen lopulta päätyi toimittamaan aineistosta valokuvakirjan, että tämä paikalliskuvaaja ei vaipuisi unholaan vaan saisi ansaitsemansa näkyvyyden myös tässä ajassa, jossa valokuvien kehitys- ja tulostustekniikka tarjosi huimasti uusia mahdollisuuksia.
Valokuvaaja Dimitrij Belinskij aloitti itseoppineena kyläkuvaajana, joka vähitellen muunsi harrastuksensa toiseksi ammatikseen ja hän perusti oman valokuvaamon vuonna jo 1936. 1900-luvun alkuvuosikymmeninä Etelä-Karjalassa liikkui paljon kiertäviä kuvaajia ja toimi muitakin ns. kyläkuvaajia. Teknisesti ajan laitteet ns. ateljeiden palkkikamerat sekä pienemmät vastaavat, joita käytettiin kuvausretkillä, olivat vaateliaita hallita. Niinpä tekniikan vajeita ja ’Murhpyn lain’ mukaisia epäonnistumisia esiintyy monen historiallisen varsinkin maaseutukuvaajan tuotannossa. Nämä puutteet eivät vähennä heidän työnsä arvoa, sillä tärkeintä oli, että heidän intohimonsa valokuvaukseen piti heidät toiminnassa ja ihmiset ja näkymät tulivat tallennetuiksi.
Tukijat
Dimitrij Beoinskij’n lasinegatiivien digitointia tuki Suomen kulttuurirahaston Etelä-Karjalan rahasto 2010. Suomen Kulttuurirahasto myönsi 2020 avustuksen paitsi negatiivien uudelleen kuvaamisen loppuun saattamiseen, myös julkaisun toimittamiseen. Julkaisun taittamista ja reprotyötä tuki Finnfoto-järjestö 2022. Painatuksen kustannustukea Joutsenon kotiseutuyhdistys sai Karjalan Kulttuurirahastolta ja Kaakkois-Suomen Osuuspankilta.
Mistä saa ja mihin hintaan?
Julkaisupäivä 3.7. Kesäkahvila Joutsenessa, Keskuskatu 7 klo 15. Myynti jatkuu siellä 26.7. asti ti-la klo 10-17 , sen jälkeen Joutsenon Pirana K-kaupassa sen aukioloaikoina, lisäksi torstaisin klo 10-14 Kädenjälkitalossa, Välikatu 21. Kirjaa voi tilata Joutsenon kotiseutuyhdistyksen kotisivuilta www.joutsenonkotiseutuyhdistys.fi sekä sähköpostitse joutsenon.kotiseutuyhdistys@gmail.com.
Yhdistykseltä suoraan hankitun kirjan hinta on 28 euroa, jälleenmyyjien hinnat saattavat vaihdella.
Tilaa julkaisu postitse tai nouda se Kädenjälkitalosta Joutsenossa, tilaus ja maksuohjeet www.joutsenonkotiseutuyhdistys.fi
| Tiedustelut Laura Luostarinen, kirjan toimittaja, laura.ulrica.luostarinen@gmail.com, 044 5722 2200 Ulla Viskari-Lippojoki, Joutsenon kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja, ulla.viskarilippojoki@gmail.com, 040 189 2111 Pentti Belinskij, opetusneuvos, valokuvaajan poika ja perikunnan edustaja, pentti.belinskij@outlook.com, 0405641066 Niilas Oikarainen, yhdistyksen sihteeri (tilaukset) p.044976 2776 |
