Tuula Karhula on toiminut Eksoten toimitusjohtajan ensimmäisenä sijaisena vuodesta 2013. Hän toimi toimitusjohtajana tänä kesänä kahden kuukauden ajan Pentti Itkosen jäätyä eläkkeelle. Hän on oikealta titteliltään terveys- ja vanhustenpalvelujohtaja. Eksotessa hän on toiminut alusta asti.
Tuula Karhula tuli Etelä-Karjalaan Savitaipaleelle miehensä synnyinkuntaan ja toimi Luumäellä lääkärillä kymmenisen vuotta. Hänen vanhempansa ovat alun perin Virroilta, joten ratkaisu muuttaa maalle ei tuntunut oudolta ratkaisulta, kesät hän on aina asunut järvien lähellä. Etelä-Karjalassa on hänen mukaansa kaunista luontoa.
Eksote syntyi yhdeksän kunnan liityttyä yhdeksi sote-piiriksi.
Väestönkasvuskenaariot näyttävät huonolta Etelä-Karjalalle. Maakuntaliiton kanssa viime syksynä laskettiin, että vuonna 2040 maakunnassa olisi vain 100000 asukasta. Ennuste on Tilastokeskuksen tekemä. Uusin päivitys poikkeaa vuoden 2015 ennusteesta, jossa väestömäärä ei laskenut ihan niin paljon.
Tuula Karhula sanoo, että Etelä-Karjalassa pitäisi keksiä piakkoin jotain, ettei ennuste toteudu. Lapsia oli ennustettu syntyvän enemmän kuin nyt tosiasiallisesti on syntynyt. Vaikka ihmisten elinikä pidentyisi, on lasten määrä erityisen ratkaiseva. Ilman muuttoliikettä Etelä-Karjalan haaste on ikäihmisten määrän lisääntyessä palvelutarpeen kasvu. Kunnilla ei siten olisi samaa kantokykyä, vaikka toistaiseksi ovat soten rahoittaneetkin.
Tuula Karhulan mukaan Eksoten suurin haaste on nimenomaan talous, toiminta on hyvässä kuosissa – ihmiset pääsevät hoitoon. Etelä-Karjalan vetovoimaisuudesta riippuu, onko Eksotenkin toimintaa alettava vähentämään juustohöylää käyttämällä.
THL:n arvio on, että erikoissairaanhoidon palveluja Etelä-Karjalassa on hyvin saatavilla ja odotusaika kiireettömään hoitoon on maan lyhimpiä. Uusi keskussairaala toimii sinänsä hyvin. Kustannusten kasvu on hallittua ja tulee jatkumaan näin, arvioi THL. Kuitenkin viitataan myös siihen että palvelut ovat ehkä aliresursoituja tarpeeseen nähden ja erityisesti rahoituspuoli vaivaa.
Tuula Karhula: ”Kunnat ovat sitä mieltä, että heillä ei kerrassaan ole rahaa, ei tämä ole mitään kiusantekoa Eksotelle, vaan kunnilla oikeasti kantokyky ei ole kovin iso.”
Kustannusten kasvu pitäisi saada taittumaan palkankorotukset mukaan laskien. Viime vuonna kustannukset kasvoivat 4.5-prosenttia. Tänä vuonna kasvua tulee 2-3 -prosenttia. Tuula Karhulan mukaan tähän vielä kyetään, mutta ensi vuonna kustannusten kasvu pitäisi saada taittumaan yhteen prosenttiin, palkankorotuksineen.
Ihan alkuun kustannusten kasvu oli noin 5.5-prosenttia, mutta siihen liittyi alkuinvestointeja. Vuosien aikana on tehty myös tarkkoja kantokykylaskelmia.
Kaatunut sote-uudistus olisi tarkoittanut, että valtionavustuksia olisi tullut paremmin, jos tilanne huononisi. Tämä kytkeytyi myös maakuntauudistukseen. Tässä tilanteessa THL:llä olisi ollut sananvaltaa miten valtiovarainministeriö olisi varoja käytellyt, mutta kuntia se ei pysty määräilemään.
Tuula Karhula pitää varsin mahdollisena, että muutaman vuoden päästä meillä olisi maakunnallinen sote, se tulisi kuitenkin olemaan hyvin samantyyppinen kuin Eksote on jo nyt. Omistajana valtio voisi olla rahoituksen kannalta tasapuolisempi kuin kunnat.
Kun analysoitiin käyntejä eri hyvinvointiasemilla, huomattiin että niitä oli tosi paljon. Kun halutaan tukea ihmisten toimintakykyä ja kotona asumista, katsottiin että ei kannata yhdistää vielä hyvinvointiasemia. Ihmisillä olisi vain pidempi matka palvelujen piiriin. Tuula Karhula sanoo, että teoreettinen säästö olisi tosi pieni, jos hyvinvointiasemia laitettaisiin kiinni.
Imatra, Joutseno, Armila ja Sammonlahti ovat hieman isompia hyvinvointiasemia, joihin on vielä helpompi houkutella lääkäreitä. Eksote katsoi talvella, että keinot talouden haasteisiin pitää kaivaa muualta, hyvinvointiasemaverkostoon ei ole järkevää puuttua. Tavoite on, että kaikki nykyisen hyvinvointiasemat säilyisivät.
Vaatimus silti on, että pitäisi tulla toimeen pienemmillä kustannuksilla. Virkamies ei saa tehdä laittomuuksia, mutta laissa ei ole määritelty missä palvelu tulisi tarjoa. Keskittäminen voi tuoda säästöjä, mutta voi käydä niinkin että palvelu tarvittaisiin kuitenkin, joten säästöjä ei välttämättä synny.
Alijäämä on kuitenkin jotenkin katettava. Strategia toimintakyvystä, digitalisaatiosta ja työhyvinvoinnista puolustaa paikkaansa, mutta sen käytäntö on vasta tuloillaan. Iso kysymys on ikäihmiset. Jos mennään entisillä toimintamalleilla ja mitään ei tehdä, ylittävät hoivan kustannukset erityissairaanhoidon kustannukset jo vuonna 2030 Etelä-Karjalassakin.
Ihmisten toimintakykyä parantamalla ja kuntoutustoiminnalla voi saavuttaa huomattavia säästöjä. Kotikäyntejä on tehty vuodessa noin 1.5 miljoonaa. Tuhantisen vanhusta on ympärivuorokautisessa hoidossa eli 75-vuotiaista viitisen prosenttia.
Tuula Karhula: ”Meillä on paljon satsattu kotihoitoon. Ihmisiä tuetaan niin pitkään kuin kyetään että he asuisivat kotona.”
Ikäihmisten hoito on sinänsä kallista varsinkin jos se tapahtuu laitoksissa ja on ympärivuorokautista. Jos halutaan kustannuksia pienentää, oikea kohderyhmä olisi eläkkeelle jäävät. Heidän toimintakykyynsä vaikuttamalla siirtyisivät kustannuksetkin myöhemmiksi ja tasaisi kustannuspainetta.
Kun Eksote alkoi, oli ympärivuorokautisen hoidon paikkoja 2000, nyt ne on vähennetty 1500:aan. Kymmenessä vuodessa on vähennetty neljännes, vaikka ikäihmisiä on vain enemmän. Haaste on, miten yli 85-vuotiaat eivät päätyisi vanhainkotiin ympärivuorokautiseen hoitoon tulevaisuudessa. On kuitenkin vahvaa näyttöä, että tarvetta on mahdollista vähentää kuntouttamalla, joka vähentää muuta palveluntarvetta.
Tuula Karhulaa mietityttää saako Eksote palveluntuottajana ja -tarjoajana prosentit niin alas. Valtion Taloudellisen Tutkimuslaitoksen kanssa on ryhdytty selvittämään, kuinka paljon etäkäyntejä kotihoitoon lisäämällä saisi normaaleja käyntejä alas, tuottaako se taloudellista tehokkuutta vai lisääkö se vain palveluntarvetta.
Etäkäynnit ovat hoivan tulevaisuus. Hoitajiakaan ei ole saatavilla niin paljon kuin haluttaisiin. Voisiko lääkäri hoitaa lääkitysasiat myös etänä? Ja riittäisikö tämäkään palveluntarpeen yhä kasvaessa? On tehty panostuksia liikkuvaan hoitoon ja on luotu Päivystys olonhuoneessa -konsepti. Kotihoidon teknologiaa GPS-paikantimineen on kehitetty.
Aalto-yliopisto oli vuonna 2015 analysoinut, kuinka paljon Suomessa on ympärivuorokautisen hoidon paikkoja, paljonko vanhuspalvelulaki suosittaisi ja mikä oli tilanne Eksotessa. Moni tulee Suomessa Eksoten jälkijunassa. Kotihoidolla on suuri kasantaloudellinen merkitys. Suomessa makaavia ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevia potilaita oli suhteellisesti enemmän kuin Etelä-Karjalassa. Eikä tämä ole tuonut ruuhkia sairaaloihinkaan.
Aikanaan yhdistyneissä kunnissa oli eri määriä ympärivuorokautisia hoivapaikkoja. Eksoten mukana paikkojen määrä yhteni. Savitaipaleella oli eniten, neljäkymmentä, Lemi – Suomenniemi – Savitaipale -kuntaliitoksen jälkeen. Nykyään on mahdollista käyttää paikkoja joustavammin. Jos joku haluaa asua omassa kunnassaan lopun ikäänsä, toivetta kunnioitetaan.
Eksotessa on laskettu, että miljoonan euron panoksella ja palkkaamalla 18 kotikuntoutuksen työntekijää on saatu puolen vuoden aikana muun palvelutuotannon osuutta laskemaan. Säästöjä on kertynyt kolme miljoonaa euroa.
Palvelupiirissä tyytyväisyys on kasvanut, vaikka isolle sote-toimijalle tuleekin muistutuksia ja valituksia. Kotona pärjäämisen osalta on pyritty kuuntelemaan omaisia.
Luumäen tilanteen parhaiten tunteva Tuula Karhula sanoo, että sieltä kuuluu hyvää. Yölläkin saa kotiin palveluja jos tarvitsee. Luumäen vuodeosaston korvaa nykyään Vallikoti jossa ennen oltiin neljän hengen huoneissa, nykyään on omat huoneet tai pariskunnille kahden hengen huone.
Uusi keskussairaala oli alkuun ruuhkainen ennen kuin toimintatavat hioutuivat. Toukokuusta lähtien sairaalassa on ollut vapaita paikkoja, vaikka talvi oli haasteellinen. Muutos ei koskaan tapahdu ilman tuskaa, sanoo Tuula Karhula.
Maakuntaseminaarissa missä kaikki maakunnan osapuolet olivat edustettuna, tuumittiin että haasteet ovat isoja ja kuntien kanssa pitäisi löytää yhteisymmärrys. Mikä on rahamääränä kohtuullinen Eksotelle ja toisaalta Eksotenkin pitäisi tehdä järkeviä päätöksiä ja käyttää verorahat viisaasti, tuumii Tuula Karhula.
