Täällä elivät maahiset, hiidet, uhrikivi ja ikiusko,
henkiä esiin manasivat shamaanit,
kun kirkkoon mentiin, paremmat kengät laitettiin, huntu päähän painettiin
pappi Arponen torpassaan, skriivariukko ja kirjastoseura
Meillä on harjut, ukonhaudat, rantaterassi ja Sappuloiden uimaranta,
kylillä mitä hienoimmat sienimetsät ja vanhat puutarhat
Muistoissamme vielä vuosi -72 ja hirmumyrsky, nykyään mennään Toverilla trombiin
Suojaisat sääolot täällä, siksikö täällä aina asuttiin? Ukko ajelee kärryillään
Lylyn saaret, Satamo-saari, Muukonsaari, Työsaari ja aivan parhaat kalapaikat
Aina sitä ihmeteltiin, kun pianoa saareen siirrettiin,
elää Tawaststjerna vielä kaikkien muistoissa
Notkuu taidetta täällä joka hemmetin notko,
on aina ollut tieteilijää ja taitelijaa, muutama pomokin
Karsturannassa elelevät maaseutu ja huvilat kyljekkäin, on jaettu samaa niukkuutta
Palakivi, Sirkiälä, Pulkkinen, Kuikkaranta, Pien-Hauska – mitä ne kertovat?
Vanhassa emäntäkoulussa nykyään uudet omistajat, pihalle ajokielto –
Miksi kyläläiset eivät voi tulla ihmettelemään, kuin aikoinaan tupaan astuttiin?
Muistamme aina maalaistaloista maidot, hevoskyyti asemalta,
tapaamiset postilaatikoilla, myymäläautosta jätskit, se ei kulje enää
Entisaikaan peltovainiot, karjaa, aamusta iltaan rankkaa työtä, ei pidetty lomia-
mutta ei sitä valitettu, vaan karjalaisittain otettiin vastaan, mitä tuli!
Käytiin kalassa, sienestettiin ja marjastettiin, omasta puutarhasta ainekset viineihin
Punaiset tuvat ja perunamaat! Moikataan kun kohdataan!
Onko koko Suomenniemellä, mitään yhtä hienoa? Kyllä, Karsturanta on pieni taikakylä!
-Oskar Lindman, Villa Palakivi, Arposenniementie 254
