Minulla on musta T-paita, jossa lukee: ”Vapaa Lappi”. Naapurini kysyi, että kannatanko siis Lapin erottamista Suomesta. Olin hiukan yllättynyt tästä kysymyksestä. Ihan sanatarkasti paidassa lukee näin:
Anders Chydenius 1729-1803
VAPAA LAPPI
Suomen Ludwig von Mises -instituutti
mises.fi
Yläpuolella on Chydeniuksen kasvokuva. Onko lappilainen separatismi tosiaan ainut asia, joka tästä tulee mieleen? Tietääkseni mitään lappilaista separatismia ei edes ole olemassa!
Anders Chydeniuksen idea oli tosiasiassa VEROvapaa Lappi. Hän ehdotti tätä saadakseen Lappiin lisää asukkaita, ja kenties myös jonkinlaisena yhteiskuntakokeiluna. Voidaan siis sanoa, että hän oli aluepolitiikan varhainen uranuurtaja!
Mutta hän oli myös paljon muuta. Hän oli valtiopäivämies, joka ajoi tavallisen kansan etua. Yksi hänen tärkeistä poliittista taisteluistaan liittyi talonpoikaispurjehdukseen, eli talonpoikien oikeuteen viedä omat tuotteensa myytäväksi Tukholmaan ja muihin suuriin kaupunkeihin. Aiemmin talonpoikien täytyi lastata tuotteensa porvarien omistamiin laivoihin.
Tilannetta voisi verrata siihen, että Karhu ei saisi tuoda omia perunoitaan myytäväksi Lappeenrannan torille, vaan hänen pitäisi ostaa kuljetus ulkopuoliselta. Nykyajan näkökulmasta ei järjen hiventä!
Toinen Chydeniuksen tärkeä tavoite ja saavutus oli painovapauslaki. Tiettävästi tänä päivänä suuri enemmistö ihmisistä kannattaa painovapautta, mutta 1700-luvulla se oli uutta ja vaarallista radikalismia.
Chydenius oli myös taloustieteilijä, ja väitetään, että hän kehitti vapaakaupan teorian 11 vuotta ennen Adam Smithiä. Ei mikään vähäinen saavutus! Jos tämä olisi yleisesti tiedossa, Chydeniuksen nimi olisi tunnettu kautta maailman.
Ostin Anders Chydeniuksen kuvaa kantavan paidan, koska minusta on hienoa, että meillä Suomessa on ollut tällainen merkittävä ajattelija jo yli 200 vuotta sitten. Suomalaiset saattoivat asua savupirteissä, mutta tyhmiä he eivät olleet!
Ehkä joku nyt ajattelee, että miksi tuollaisista yli 200 vuotta vanhoista asioista tarvitsee tietää yhtään mitään. Eikö riitä, että historiasta tuntee toisen maailmansodan?
Yksi mahdollinen vastaus on tämä: Historia on ikään kuin peili, joka heijastaa omaa aikaamme. On totta, että aikoinaan kuljettiin hevospeleillä ja asuttiin savupirteissä, mutta siitä huolimatta yhteiskunnassa oli paljon mielenkiintoista toimintaa: Entisajan ihmisillä oli omat poliittiset puolueensa, omat juonittelunsa, ristiriitansa, sotansa ja rauhansa. Pääpiirteissään ihminen on ollut aina sama, jo tuhansia vuosia. Historian tunteminen auttaa näkemään oman korona-arjen, EU:n tukipaketit ja tosi-TV-ohjelmat laajemmassa valossa, ja usein se valo on lohdullinen.
Oma kinastelunsa Internetin nörttipiireissä liittyy siihen, miten nimi ’Chydenius’ pitäisi ääntää. K:lla, suhu-S:llä vai TS:llä? Sukuhan on elossa vielä tänä päivänä, ja siihen kuuluu mm. kommunistilauluja säveltänyt Kaj Chydenius. Käsittääkseni nimi äännetään nykyään S:llä tai TS:llä, mutta miten mahtoi olla Andersin aikaan?
PS. Mainitsin viime kolumnissa Suomen sodan aikaisen Adlercreutzin, ja ihmettelin, kuka hän oli. Hän oli kenraali Carl Johan Adlercreutz, ammattisotilas. Adlercreutz saavutti joitakin voittoja Suomen sodassa ja tuli niistä kuuluisaksi, mutta sisäpolitiikkaan hän osallistui vähän kyseenalaisella tavalla, eli suomeksi sanottuna osallistumalla vallankaappauksiin. Aika monipuolinen hahmo siis!
PPS. Huomaan että tästä on tulossa historia-aiheinen blogi, ja se on vähän huolestuttavaa, koska olen kuitenkin pelkkä harrastelija. Pitäisi ehkä kirjoittaa enemmän tekniikkaan liittyvistä aiheista? Toisaalta useimmilla ihmisillä on sellainen ennakkoluulo, että höyryturbiinit ja lämmönvaihtimet ovat ikään kuin epämielenkiintoisia, mutta ihan totta, ne ovat tosi mielenkiintoisia…
–Rolle
