Viiden vuoden uurastuksen jälkeen Joutsenon (nyk. Lappeenrannan) Karsturannan kylän historia on vihdoin valmis. Se sai alaotsikokseen Kylä Saimaan rannalla.
Projektia varten perustettiin aktiivien toimesta Karsturannan kyläyhdistys, koska projektin taakse haluttiin vähän muskelia. Sen tehtäväksi tuli Karsturannan kylän historian ja kulttuuriperinnön vaaliminen.
Sivuja kirjassa on kaiken kaikkiaan 280 ja ensipainokseksi otettiin 270 kappaletta.
Karsturannassa sijaitsee uniikki huvilayhteisö, joka alkoi rakentumaan 1800-luvun lopulla.
Vanhat säätyläisperheet vetäytyivät viettämään kesiä suvun kesken. Mukana on ollut moni taiteilija ja muusikoitakin. Tätä perua on moni kylän tuntema ja eksentrinen hahmo. Osa aatelisista asui Pietarissa ja osa Helsingissä, Joutseno sattui olemaan noin puolivälissä.
Kesämökkejä löytyy Karsturannasta vielä satakunta, jotka elävöittävät kylää kesäisin.
Karsturannan kyläyhdistys on tämän projektin lisäksi elävöittänyt kylää reilustikin. On järjestetty kyläfestari Karsturanta Dreamin’ muutamana kesänä, raivattu perinnemaisemia näkyviin Arposenniementieltä, kerätty muistitietoa paikallisilta ikäihmisiltä ja lähdetty partiolaisten Toveri-laivalla katsomaan kylän saaristoa.
Viime kesänä rakennetiin kylätielle levike, jossa on pöytäryhmä ja kartta uteliaille.
Levikkeelle voi pysähtyä pöytäryhmän ääreen ja lataamaan infotaululta QR-koodeja, jotka kertovat kylän historiasta.
Historiaprojektissa on myös käytetty ulkopuolisia asiantuntijoita. Sen rahoittamiseen on haettu ja saatu apurahaa sekä haettu muuta rahoitusta.
Arkeologi FT Ville laakso on kirjoittanut teokseen artikkelin Karsturannan varhaishistoriasta. Tietokirjailija TkL Matti Hakulinen on geologian alan asiantuntija ja tutkinut sitäkin varhaisempaa historiaa. FT Mikko Europaeus on kirjoittanut artikkelin Karsturannan nimistöstä.
Karsturannan noin nykyiset rajat vedettiin isojaossa, noin vuonna 1854. Kantatiloja oli silloin kaksitoista kappaletta. Maaomistus on muuttunut aikojen saatossa paljonkin, joskus alueelta annettiin läänityksiä aatelisillekin.
Luhdanlahdella sijaitsee kuppikivi, joka on varmasti vanha. Sen käyttötarkoitukset ovat muuttuneet aikojen saatossa, siihen on saatettu uhrata paremman saaliin ja viljelysonnen toivossa.
Metallinetsintöjä on tehty ympäri Karsturannan peltoja ja muita alueita, joitain mielenkiintoisia löytöjä on löydettykin.
Sijainti rajanpinnassa on tarkoittanut, että on osallistuttu vähän kaikkiin kahakoihin. Venäinkivi Arposenniemen kärjessä on saanut nimensä vanhasta rajanvedosta.
Kylä ulottuu aika laajalle, myös saaristoon. Erityisen kuuluisa on Satamo-saari, jossa on laguuni. Tämä on Saimaan veneilijöiden suosikkipaikka. Lylyn saarten Ala-Lylyssä tiedetään kivikautinen asuinpaikka.
Arposenniemen metsissä on mystisiä kiviröykkiöitä paljon, joiden tarkoitusperää voi arvuutella. Niitä pidetään kaskiraunioina tai – röykkiöinä, mutta erikoiset muodostelmat saattavat olla jotain muutakin.
Karsturannassa ovat ennen kulkeneet höyrylaivat vielä viime vuosisadan alkupuolella.
Sota-aikoina on lähetetty kyläläisiä sotaväkeen ja se on tiennyt pula-aikaa myös kylälle.
Sisällissota Joutsenossa on ollut viime vuosina esillä paljonkin. Punaiset olivat Lappeenrannan suunnalla ja valkoiset Imatralla. Rintamalinja kulki Ruhanaisen alueella Karsturannassa. Sodan loputtua paloivat Joutsenon vanha kirkko ja tehdasmakasiinit.
Toisen maailmansodan aikaan jouduttiin välillä evakkoon ja kylän huvilat otettiin sotaväen käyttöön.
Karsturannan luonto on saanut muotonsa Saimaan ja Salpausselän välissä. Jääkausi jätti siihen jälkensä ja kun Vuoksi puhkesi, muuttui rantamaisemakin. Karsturannassa on vielä nähtävissä komeita rantaterasseja ja hiekkarantoja kuten Sappuloiden uimaranta.
Muukonsaaren kärjen lehmusniemi kalliorantoineen on nostettu Geopark Saimaan -kohteeksi.
Karsturannan ensimmäiset asukkaat elivät kalastuksesta ja metsästyksestä, myöhemmin maanviljelyksestä ja karjanhoidosta. On myös hoidettu metsää ja ajettu rahtia. Lampaat on viety kesäksi saareen. Kalaan on Joutsenosta lähdetty pitkällekin etelä-rannikkoa myöten.
Yhteistoimintaa on harjoitettu aina – on perustettu puimayhtymää, kalastuskuntaa, kirjastoseuraa, suojeluskunta, lotat.
Karsturannan Martat on edelleen aktiivinen. Pyhäkouluja on ollut useampi ja Tapiolassa toimi pitkään emäntäkoulu. Pien-Hauskassa toimi pitkään kesäsiirtola. Vilkkumäen erämiehet pitävät vieläkin Ononrannan metsästysmajaa.
Aikanaan meinasi käydä niin, että kloraattitehdas olisi perustettu aivan keskelle Arposenniemeä. Salattu hanke paljastui ja tätä vastaan kerättiin adressi. Tehdas joutui siirtymään kauemmaksi.
Karsturannan historia -kirjaa voi ostaa kyläyhdistyksen nettisivuilta ja mahdollisesti noutaa Tukirastista Joutsenon keskustasta. Siitä on myös verkkoversio, joka on hiukka kirjaa laajempi.
