Riitta Ahos teki mökkiinsä taidenäyttelyn Joutsenon Karsturannassa – mitä hän tuumaaa taiteestaan?

Riitta Ahos teki mökistään Joutsenon (nyk. Lappeenranta) Karsturannassa taidenäyttelyn ja kutsui paikalle paljon vieraita: ystäviä, tuttuja, sukulaisia. Parin päivän aikana kävi yli 70 ihmistä. Mitä hän ajattelee omasta taiteestaan? Riitta Ahos: ”Taide on kulkenut matkassani ja vaikuttanut minuun läpi elämäni. Oman itsen ymmärtäminen ja hyväksyminen sekä erilaisten elämänkokemusten sulattelu on aina elämässäni kulkenut kuvien muodossa. ” Hän lisää: ”Olen päätynyt kuvalliseen ilmaisuun kun sanat eivät ole riittäneet.” Kuvat ovat auttaneet häntä tuntemaan ja rakentamaan paikkaansa elämässä: ”Mistä tulen, kuka olen,...

Eksote tutkii Kelan kanssa miten satsaukset kotikuntoutukseen laskevat kustannuksia – oma bussi harkinnassa ja Piristäjät tärkeitä

Kuntoutusjohtaja ja fysiatrian ylilääkäri Markku Hupli katsoo potilaita huoneessaan pari päivää viikossa ja loppu viikosta kuluu hallintoasioissa. Hän on syntynyt Lappeenrannan linnoituksessa synnytyssairaalassa ja tehnyt kaupungissa työtä vuodesta 1992 alkaen. Hän tuli Eksoten kuntoutusjohtajaksi vuonna 2013 tehtävänään kehittää Eksoten kuntoutusta. Itse organisaatio muodostettiin vuonna 2014. Eksote on Suomen kärjessä kehittämässä kotikuntoutusta iäkkäille. Eksotella on terapeutteja 47 henkilötyövuotta pelkästään kotikuntoutuksessa. Annetaan kotikuntoutusta niille jotka ovat kotiutuneet akuuttisairaalasta tai kuntoutussairaalan osastoilta. Annetaan kotona kuntoutusta ennen kuin päätetään kuuluuko kotihoidon piiriin. Markku Hupli:...

Lappeenrannan vankileirillä linnoituksessa kuoli 769 ihmistä- ei kuitenkaan mikään pahin paikka, omaiset toivat ruokaa vangeille

Tampereen yliopiston tutkija Marko Tikka kirjoitti yhdessä Antti O. Arposen kanssa kirjan Koston kevät. Se sai osakseen suurta huomiota. Kirja käsitteli Lappeenrannan linnoituksen vankileiriä sisällissodan jälkeen. Marko Tikka on Suomen historian dosentti, joka on tutkinut lähinnä autonomian aikaa ja itsenäisyyden alkuvaiheita. Hän on tutkinut myös musiikin historiaa ja harmonikan asemaa suomalaisessa kulttuurissa. Hän on joutsenolaissyntyinen ja kesät tulee vietettyä Lappeenrannan kesäpaikassa. Kirjan aihe nousi julkisuuteen kun Heikki Ylikankaan Tie Tampereelle oli ilmestynyt. Silloin alettiin katsoa muistietoa ja ihmisten kokemuksia kriittisesti...

Kinnusen talo täytti 110 vuotta – hienot juhlat sisäpihalla ja kulkue Valtakadulla

Valtakadun ja Snellmanninkadun kulmassa Lappeenrannassa sijaitsee Kinnusen talo. Se on ainoita säilyneitä jugend-taloja Lappeenrannassa. Sen 110-vuotisjuhlia vietettiin tässä elokuussa. Juhlakulkue kulki kirjaston luota Valtakatua pitkin talolle. Mukana oli mm. rakuunoita hevosineen ja sambaa, muiden kulkueeseen osallistuvien lisäksi. 110-vuotisjuhlat jatkuivat talon sisäpihalla, missä esiintyi bändejä ja tarjoiltiin juhla-ateria. Moni juhlijoista oli pukeutunut talon alkuaikojen aikakauden asuun. Kinnusen talon rakennutti suutarimestari Pekka Kinnunen rakennusmestari Pekka Roihan piirustusten mukaan. Silloin Valtakatu oli vielä nimeltään Aleksanterinkatu. Alin kerros on tiilirakenteinen ja toisen kerroksen runko...

Sofia Hjulgren muistetaan joutsenolaisena naiskansanedustajana mutta myös Viipurissa teloitettuna työläisnaisena

Helsingin yliopiston talouden ja politiikan laitoksen tutkija Anna Rajavuori etsi itselleen 2000-luvun alussa itselleen aihetta proseminaaritutkielmaansa. Hän löysi Sofia Hjulgrenin, joka oli joutsenolainen kansanedustaja, toimi punaisten esikunnassa Lappeenrannan linnoituksessa sisällissodan aikaan ja joka lopulta teloitettiin ampumalla Viipurissa sodan jälkeen. Antti O. Arposen ja Marko Tikan kirja Koston kevät oli julkaistu muutama vuosi ennen, se käsitteli Lappeenrannan linnoituksen teloituksia. Vuoden 1918 tapahtumat olivat alkaneet puhuttaa ja julkaisutoiminta ja puhe aiheen ympärillä moninkertaistui. Anna Rajavuoren gradun nimeksi tuli Työväenluokan urhea tytär. Sofia...

Emma Jussila-Scherman tekee nukketeatteria lappeenrantalaisille – lapset jaksavat istua hiljaa esityksissä ja voi tuoda alle kolmevuotiaitakin

Emma Jussila-Scherman pitää itseään sekä nukketeatterintekijänä, nukketeatteritaitelijana ja nukentekijänä. Mikään näistä yksin ei kelpaa, sillä: ”Ei niistä oikein mistään pääse irti, kun on yhden naisen nukketeatteri, on pakko tehdä kaikki itse. Ei ole vaihtoehtoja!” Hän rakensi ensimmäiset nuket jo kun oli suunnilleen kymmenen. Hänessä oli herännyt kiinnostus juuri teatterinukkeihin. Tämä oli tavallaan hankalaa, sillä Lappeenrannassa ei silloin ollut nukketeatteria lainkaan, kävi vain kiertäviä nukketeattereja. Siinä iässä nukketeatteriin menemistä ei oikein voinut edes enää kavereille kertoa. Emma Jussila-Scherman muistaa kuinka Lappeenrannassa...

Hiekkasilta-kaivauksilla hiekkakuopan reuna on romahtamassa – yli 1000 näytettä löytynyt

Varhaismesoliittinen asumuskeskittymä Kuurmanpohjassa Joutsenossa on saanut lisäselvyyttä tämän kesän kaivauksilla Hiekkasillalla, hiekkakuopalla. Tämä asuinpaikka on ajoitettu alustavasti sijainnin ja löytöjen perusteella noin vuosille 10500-10300 eKr. Edellisistä kaivauspaikoista Saarenoja on tätä parisataa vuotta vanhempi ja Muilamäki suunnilleen saman ikäinen. Ensimmäiset ihmiset saapuivat paikalle noin viisisataa vuotta jääkauden jälkeen. Asuinpaikka roikkuu hiekkakuopan reunalla ja noin metrin osa siitä on romahtanut sitten viime kaivauksien, jotka tehtiin vuonna 2000. Tähän liittyy pieni kömmähdys ajoituksen suhteen, sillä paikalta löydetty kuusenkävynsuomu ajoitettiin noin 7000 vuoden ikäiseksi....

Jari Papinniemi pyörittää lavatansseja taas Jänhiälän lavalla neljättä kesää: ”Tänä kesänä ei ole ollut tappiollista iltaa”

Jari Papinniemi otti pyörittääkseen omaan laskuunsa Jänhiälän tanssilavan Joutsenon keskustapuolueelta nelisen kesää sitten. Se oli elänyt hiljaiseloa jo viitisentoista vuotta, välillä oli ollut vain joitain tansseja. Jari Papinniemi osti sen itselleen seitsemän vuotta sitten ja vetosi saadakseen hintaa alas, että tanssit jatkuisivat, minkä sitten tekikin.  Paikalla on tanssittu vuodesta 1923 lähtien, nykyinen lava on rakennettu vuonna 1962. 2016 luotiin terassirakennelmat kioskin yhteyteen, ettei sateessa tarvitse kahvia enää juoda. Lava on kolmesataaneliöinen ja sisään mahtuu 300 henkilöä. Entisaikojen taskumattien ja tappelun...