Riitta Ahos teki mökkiinsä taidenäyttelyn Joutsenon Karsturannassa – mitä hän tuumaaa taiteestaan?

Riitta Ahos teki mökistään Joutsenon (nyk. Lappeenranta) Karsturannassa taidenäyttelyn ja kutsui paikalle paljon vieraita: ystäviä, tuttuja, sukulaisia. Parin päivän aikana kävi yli 70 ihmistä. Mitä hän ajattelee omasta taiteestaan? Riitta Ahos: ”Taide on kulkenut matkassani ja vaikuttanut minuun läpi elämäni. Oman itsen ymmärtäminen ja hyväksyminen sekä erilaisten elämänkokemusten sulattelu on aina elämässäni kulkenut kuvien muodossa. ” Hän lisää: ”Olen päätynyt kuvalliseen ilmaisuun kun sanat eivät ole riittäneet.” Kuvat ovat auttaneet häntä tuntemaan ja rakentamaan paikkaansa elämässä: ”Mistä tulen, kuka olen,...

Sofia Hjulgren muistetaan joutsenolaisena naiskansanedustajana mutta myös Viipurissa teloitettuna työläisnaisena

Helsingin yliopiston talouden ja politiikan laitoksen tutkija Anna Rajavuori etsi itselleen 2000-luvun alussa itselleen aihetta proseminaaritutkielmaansa. Hän löysi Sofia Hjulgrenin, joka oli joutsenolainen kansanedustaja, toimi punaisten esikunnassa Lappeenrannan linnoituksessa sisällissodan aikaan ja joka lopulta teloitettiin ampumalla Viipurissa sodan jälkeen. Antti O. Arposen ja Marko Tikan kirja Koston kevät oli julkaistu muutama vuosi ennen, se käsitteli Lappeenrannan linnoituksen teloituksia. Vuoden 1918 tapahtumat olivat alkaneet puhuttaa ja julkaisutoiminta ja puhe aiheen ympärillä moninkertaistui. Anna Rajavuoren gradun nimeksi tuli Työväenluokan urhea tytär. Sofia...

Hiekkasilta-kaivauksilla hiekkakuopan reuna on romahtamassa – yli 1000 näytettä löytynyt

Varhaismesoliittinen asumuskeskittymä Kuurmanpohjassa Joutsenossa on saanut lisäselvyyttä tämän kesän kaivauksilla Hiekkasillalla, hiekkakuopalla. Tämä asuinpaikka on ajoitettu alustavasti sijainnin ja löytöjen perusteella noin vuosille 10500-10300 eKr. Edellisistä kaivauspaikoista Saarenoja on tätä parisataa vuotta vanhempi ja Muilamäki suunnilleen saman ikäinen. Ensimmäiset ihmiset saapuivat paikalle noin viisisataa vuotta jääkauden jälkeen. Asuinpaikka roikkuu hiekkakuopan reunalla ja noin metrin osa siitä on romahtanut sitten viime kaivauksien, jotka tehtiin vuonna 2000. Tähän liittyy pieni kömmähdys ajoituksen suhteen, sillä paikalta löydetty kuusenkävynsuomu ajoitettiin noin 7000 vuoden ikäiseksi....

Sisällissota Joutsenossa – Karjalan rintaman pohjoislohko – punaiset Lappeenrannassa ja valkoiset Imatralla

Keväällä julkaistiin kotiseutuneuvos Pertti Vuoren kirjoittama kirja Sotaa Joutsenossa 1918. Sen toimitti kirjastonhoitaja Paula Kärki. Se on Pertti Vuoren kahdeskymmenesensimmäinen teos. Kirja perustuu Pertti Vuoren aikaisempaan kirjaan Kansalaissota Joutsenossa. Aineistoa on mm. 60-luvulla tehtyjä perinnehaastatteluja, joissa elää paikallinen kieli vahvasti. Joutsenossa kulki sisällissodassa rintamalinja valkoisen Imatran ja punaisen Lappeenrannan välillä. Imatran valkoiset pitivät alue-esikuntaansa hotelli Turistissa Vuoksen itäpuolella Imatrankoskella. Valtionhotellissa hoidettiin muonitusta ja majoitusta. Punaisten päämaja oli Lappeenrannan vanhassa linnoituksessa ja hotelli Patriassa.  Sisällissodan rintamalinjat jakautuivat Hämeen, Savon ja Karjalan...

Eksoten toimitusjohtajana väistyvä Pentti Itkonen haluaisi keskittyä kolmeen asiaan: toimintakykyyn, digitalisaatioon ja henkilökunnan saatavuuteen ja hyvinvointiin

Pentti Itkonen toimii Eksoten toimitusjohtajana vielä heinäkuun loppuun. Hän on toiminut nyt 10 vuotta toimitusjohtajana, siitä alkaen kun Eksote perustettiin. Paljon on tänä aikana tapahtunut, kun aloitettiin oli kaikki vielä kuntien vastuulla ja vähitellen toiminta yhtenäistettiin. Malli on sellainen, että Eksote järjestää ja tuottaa palvelut ja kunnat rahoittavat ne. Eksoten alussa oli käynnistysongelmia, pohdittiin kunnissa onko valittu malli paras mahdollinen. Pentti Itkonen syntyi Korvenkylässä ja kävi Imatralla kouluja. Nykyään hän asuu Joutsenon Karsturannassa, johon hän muutti Klaukkalasta Nurmijärveltä hänen ollessa...

Joutsenon perussuomalainen kansanedustaja Jani Mäkelä kampanjoi joka paikassa: Eksoten tilanne on seuraava taistelunaihe

Joutsenon perussuomalainen kansanedustaja Jani Mäkelä vietti lapsuutensa Pulpilla. Hän kuvasi lapsuuttaan suhteellisen normaaliksi, oli lämpimät kesät, mukava uiskennella ja leikkiä. Saimaa ei ollut yhtä puhdas, nousi pintaan kuolleita kaloja, vesi kuohui, kun siinä ui mutta siitä ei niin välitetty. Ennen hänen kouluun menoaan he muuttivat keskustataajamaan. Hän asui Joutsenossa kunnes lopetti lukion ja lähti armeijaan. Hän muistelee, että vanhaan aikaan oltiin tehtaalla töissä, mutta että postikonttoreitakin oli Joutsenossa kolme, joissa oli useita työntekijöitä. Lampikankaallakin oli omansa. Pulpilla oli ainakin kaksi...

Eläkeläistaiteilija Jarkko Tapola maalaa Saimaan rannalla

Jarkko Tapola teki pienen kulttuuriteon lahjoittaessaan maalauksensa Sata saarta Myllymäen koululle Lappeenrannassa. Lahjoitusta oli vastaanottamassa Lappeenrannan kaupunginjohtaja, koululaiset ja opettajat. Sata saarta on mallailtu Joutsenon Satamosaaren mukaan. Saaressa on laguuni ja se on nykyään kaupungin virkistyskäytössä. Itse teos oli kolme kertaa kolme -metrinen ja se tehtiin painamalla koivuviilasta sorvattuja pikku satamosaaria kiinni kovalevylle – sata kappaletta eri väripohjin. Huvilan seinällä roikkunut ilmakuva Satamosaaresta innoitti häntä ja Jarkko Tapola teki yhdellä viivalla muodon, josta pienet saaret sorvattiin. Teettämiänsä viiluja hän on...