REIM Lappeenranta on yksityinen ja riippumaton isännöitsijätoimisto Lappeenrannassa ja Imatralla. Se hoitaa talonyhtiöiden isännöintiä ja edunvalvontaa osakkaiden parhaaksi, REIM Lappeenrannan toimitusjohtaja Anneli Haikala:
”REIMille isännöinti on arjen sujuvuudesta huolehtimista. REIM tarjoaa monipuolisia isännöintipalveluja ja turvaa kiinteistön arvon säilymisen.”
REIM Lappeenranta on osa REIM Groupia. Se on paitsi yksityisesti omistettu, myös valtakunnallinen ja samalla paikallinen. Sen päätoimiala on juuri isännöinti.
Lappeenrannassa ja Imatralla REIM työllistää yhteensä noin 14 henkeä.
Suurin osa REIMin asiakkaita on asunto-osakeyhtiöitä ja kiinteistöosakeyhtiöitä.
Rakuunanmäellä on avoimet ovet, ihmiset käyvät arkisine huolineen. Ovet ovat auki 9-15. Yleensä ihmiset käyvät tarkistamassa vaikka että vastikkeet on maksettu, kaikki eivät vielä käytä sähköisiä järjestelmiä, joista maksun voi tarkistaa. Näin tekevät etenkin iäkkäämmät ihmiset. Lisäksi käydään varaamassa autopaikkoja ja saunavuoroja.
Paikallisuus on REIMille iso etu, kertoo Anneli Haikala. Ammattitaito myös, REIMissä koulutetaan henkilökuntaa jatkuvasti. Omistajan ollessa paikallinen ja yksityinen, se vaikuttaa siihen että henkilökunnan hyvinvointia arvostetaan. REIMissä kannustetaan hyvään työhön.
Keskustasta on toimistolle vain lyhyt kävelymatka, autolla toki pääsee ovelle asti. Rakuunanmäkeä Anneli Haikala kehuu historialliseksi ja viihtyisäksi paikaksi, yhdeksi Lappeenrannan parhaimmista. Hän itse asuu Harapaisessa, nauttii luonnon ja Saimaan läheisyydestä.
Ennen REIMiä rakennuksessa on sijainnut käräjäoikeus ja rakennus on sen jälkeen saneerattu.
Anneli Haikala uskoo, että Rakuunanmäki alueena tulee kehittymään edelleen. Osa alueesta on suojeltu, mutta rakennuksia alueelle nousee silti, asuntoa ja toimistoa, kunnioittaen historiaa ja mukaillen vanhoja punatiilirakennusten tyyliä. Varuskuntatoimintaa ei alueella enää ole.
Talonmies-perinne on Lappeenrannan alueella jo kuollut, isännöitsijätoimistot kilpailevat ”hyvässä hengessä”, sanoo Anneli Haikala. Pienet rivitalot ovat itse omatoimisesti hoitaneet kirjanpidon, ei ole ollut tarvetta isännöinnille, mutta nyt sellaista alkaa olemaan.
Lappeenrannan rakennuskanta on pääosin 60- ja 70-luvuilla rakennettu, ja rakennukset alkavat tulla ikään, jossa olisi tarvetta isommille saneerauksille, kuten linjasaneeraukselle, julkisivuremontille, parvekeremontille tai kattoremontille. Nyt helteillä asennetaan ilmalämpöpumppuja, joihin tarvitaan muutostyöilmoituksella lupa talonyhtiöltä.
REIMillä Lappeenrannassa ja Imatralla toimii teknisenä isännöitsijänä Virpi Monto. Hän on koulutukseltaan rakennusarkkitehti ja suoritti opintonsa Lahdessa. Virpi Monto on toiminut rakennusalalla ensin suunnittelu- ja myöhemmin rakennuttamis-, hankinta- ja projektinjohtotehtävissä.
Hän on toiminut myös yrittäjänä suunnittelu- ja rakennustarviketuotanto- ja urakointipuolella: ”Päätin tehdä elämässäni vielä yhden uranvaihdoksen, ja mietin mikä voisi olla sellaista mikä olisi vähän liikkuvampaa kuin ihan joku suunnittelutyö tai isännöintihommat.”
Hän hakeutui isännöitsijän koulutukseen ja pääsi REIMille töihin.
Virpi Monto on syntynyt Imatralla ja aloitti opiskelujen jälkeen työelämän Etelä-Suomessa. Sukua hänellä on kuitenkin aina ollut Imatralla: ”Siihen maailmanaikaan ajelut koiravaljakoilla loppuivat, kun lumet loppuivat Etelä-Suomesta, piti päästä lumien keskelle tänne Itä-Suomeen”, sanoo Virpi Monto.
Hän rakennutti Imatran Teppanalaan suvun kotimaille talon 2000-luvun alussa. Hän itse purki Savitaipaleelta vanhan hirsikehikon ja se pystytettiin piakkaan, missä hän oli jo lapsena katsonut, että tuossa olisi hyvä kodin paikka.
Tekninen isännöinti on aika pitkälti talonyhtiöiden avustamista erilaisissa rakennushankkeissa ja hallinnollisten isännöitsijöiden tukemista teknisissä kysymyksissä. Jos talonyhtiössä päätetään aloittaa esimerkiksi linjasaneeraus, eteen tulee hyvin paljon asioita, jotka pitää osakkaille avata ja auttaa hallitusta päätöksenteossa.
Virpi Monto: ”Linjasaneeraus keskimäärin asukkaasta kuulostaa hyvin arveluttavalta ja epämääräiseltä asialta, ei ymmärretä mitä se pitää sisällään, mitä se tarkoittaa asumisen näkökulmasta, taloudenhoidossa tai kustannuksina.”
On karkeasti ottaen kaksi tapaa ylläpitää kiinteistöä sen elinkaaren aikana. Joko tehdään niin, että käytetään rakennusosat loppuun ja korjataan kerralla enemmän tai sitten jaetaan remontteja pidemmälle ajalle. Kumpaa tietä halutaan kulkea, on talonyhtiön valinta, sanoo Virpi Monto, mutta aikajanallisesti puolessavälissä kumpaakin on vaikeaa muuttaa linjaa, se voi tulla kalliiksi.
Kahta samanlaista työpäivää ei ole, kertoo Virpi Monto. Yhtenä päivänä hän voi käydä monellakin eri työmaalla, vähän riippuen käynnissä olevista projekteista. Työmaakokouksissakin hän käy. Haalareissa ei sentään, mutta turvakengille ja muille lakisääteisille suojavarusteille tulee käyttöä.
Artikkeli on toteutettu kaupallisessa yhteisyössä
