Hoivan tulevaisuus on etäkäynneissä, Eksoten laitospaikkoja on onnistuttu leikkaamaan neljännes – miljoona kotihoitoon säästi kolme miljoonaa

Tuula Karhula on toiminut Eksoten toimitusjohtajan ensimmäisenä sijaisena vuodesta 2013. Hän toimi toimitusjohtajana tänä kesänä kahden kuukauden ajan Pentti Itkosen jäätyä eläkkeelle. Hän on oikealta titteliltään terveys- ja vanhustenpalvelujohtaja. Eksotessa hän on toiminut alusta asti. Tuula Karhula tuli Etelä-Karjalaan Savitaipaleelle miehensä synnyinkuntaan ja toimi Luumäellä lääkärillä kymmenisen vuotta. Hänen vanhempansa ovat alun perin Virroilta, joten ratkaisu muuttaa maalle ei tuntunut oudolta ratkaisulta, kesät hän on aina asunut järvien lähellä. Etelä-Karjalassa on hänen mukaansa kaunista luontoa. Eksote syntyi yhdeksän kunnan liityttyä...

Saimaan teatteri kiertää taas Saimaan satamia ja taloja – esittäjät halusivat vaikuttaa kaivoslakiin

Saimaan teatteri on taas tänä kesänä kiertänyt Saimaan satamia, seurantaloja, kylätaloja ja työväentaloja. Viime vuosi jäi väliin, kun hanke ei saanut riittävästi apurahoja. Tänä vuonna on kuitenkin menty taas. Teatterin näyttelijä Pietu Wikström kertoo projektista Lola3 -laivalla Joutsenon Likosenlahden venesatamassa. Hän on kotoisin Imatralta, mutta asuu nykyisin Helsingin Sörnäisissä. Hän pääsi sisään Teatterikorkeakouluun jo 19-vuotiaana ja valmistui juuri 25-vuotiaana. Hän on käynyt sisään monipolvisen reitin: ”Siellä joutuu ja pääsee  olemaan tosi monenlaisten ihmisten ja näyttelijöiden kanssa. Kaikki ovat todella taitavia...

Eksoten toimitusjohtajana väistyvä Pentti Itkonen haluaisi keskittyä kolmeen asiaan: toimintakykyyn, digitalisaatioon ja henkilökunnan saatavuuteen ja hyvinvointiin

Pentti Itkonen toimii Eksoten toimitusjohtajana vielä heinäkuun loppuun. Hän on toiminut nyt 10 vuotta toimitusjohtajana, siitä alkaen kun Eksote perustettiin. Paljon on tänä aikana tapahtunut, kun aloitettiin oli kaikki vielä kuntien vastuulla ja vähitellen toiminta yhtenäistettiin. Malli on sellainen, että Eksote järjestää ja tuottaa palvelut ja kunnat rahoittavat ne. Eksoten alussa oli käynnistysongelmia, pohdittiin kunnissa onko valittu malli paras mahdollinen. Pentti Itkonen syntyi Korvenkylässä ja kävi Imatralla kouluja. Nykyään hän asuu Joutsenon Karsturannassa, johon hän muutti Klaukkalasta Nurmijärveltä hänen ollessa...

Wolkoffin talomuseoon pääsee taas kierrokselle – nähtävää monilta sukupolvilta, ensimmäinen Wolkoff oli maaorja Jaroslavista

Wolkoffin vanha kauppakartano toimii nykyään talomuseona. Se on Kauppakadun ja Ainonkadun kulmassa Lappeenrannassa. Rakennus on kaksikerroksinen, myöhemmin Lappeenrannassa kiellettiin useampikerroksiset puutalot. Talo on rakennettu vuonna 1826. Talossa on kaikki alkuperäistä talossa käytettyä eikä esineistöä ole tuotu mistään muualta. Missä talomuseossa nykyään myydään lippuja ja museokaupan tuotteita, on aikoinaan ollut kauppatila. Lattia, katto ja seinät ovat alkuperäisiä ja kaivettu myöhempien kerrosten alta. Siellä komeilee retkisamovaariksi kutsuttu samovaari, jolla on viety peltotyöläisille teetä. Seinässä on pieni aukko, josta kauppa-apulainen on voinut valvoa...

Finnkino repi penkitkin – Nuijamies pelastui lappeenrantalaisille ja on avoin kulttuuritila

Kun Finnkino varmisti vuonna 2017, että sille ei Lappeenrannassa tulisi löytymään kilpailijaa, sai Nuijamiehen maanalainen valtausarmeija idean, että kulttuuritila pelastettaisiin lappeenrantalaisille. Ja tämän tekisivät lappeenrantalaiset itse. Nousi kohu, kun Finnkino repi elokuvateatteri Nuijamiehen salista penkitkin irti, ettei paikalla voisi enää toimia kilpailevaa elokuvateatteria. Nuijamiestä ja viereistä Kino Aulaa pyörittäneet perheyhtiö Luotolat olivat näyttäneet elokuvia Lappeenrannassa vuodesta 1929. Nuijamies avattiin 1954 ja Kino-Aula 1938. Osuuspankki omistaa kummatkin rakennukset. Ensimmäinen heidän elokuvateatterinsa oli Kino-Pirtti. Vanhassa isoikkunaisessa aulassa istuvat Kira Pesonen ja Jari...

Saimaan kanavan museo aukeaa taas: 500 vuotta historiaa jota kansainväliset kanavaturistitkin käyvät katsomassa

Arja Ylä-Outinen on pitänyt kahvilaa Saimaan kanavan museolla. Hän on aina asunut lähistöllä, mutta mieleen jäi se kerta kun hän kuutostietä syksyllä ajellessaan katseli että paikka nukkuu ruususen unta. Hän piti silloin pitopalvelua nimeltä Rouva Ruususuun kestit. Ei ollut puu lehdessäkään, paikka näytti olevan ihan omaa luokkaansa. Hän selvitti, kuka paikkaa ylläpitää. Pari kesää tämän jälkeen hän avasi paikalle pienen kesäkahvilan. Tämä oli vuonna 2009. Paikka oli toiminut tätä ennen vain museona. Rakennukset omistaa Väylävirasto ja sisällöstä vastaa Mobilia-säätiö. Arja...

Räyhähenget Karjalassa 1800-1900 -vaihteessa sekottuivat eri perinteisiin – piru ei tule kutsumatta

Perinteentutkija Pasi Klemettinen julkaisi kirjan poltergeist-ilmiöistä ajanjaksolla 1800-luvun lopusta 1900-luvulle Suomessa, jonka nimi oli Karjalan räyhähenget. Hän on tehnyt Joensuun yliopistolla gradua ja myöhemmin väitteli aihepiiristä. Pasi Klemettinen löysi SKS:n kansanrunousarkiston ja muita aineistoja uskomusluokassa ”Piru mellastaa talossa” ja ”poltergeist”. Populaarikirjaa hänelle ehdotettiin SKS:sta, mikä vapautti hänet jo hankalasta ja raskaasta lähdeviittaussysteemistä ja muista metodologisista seikoista. Hän havaitsi, että aineiston tarinat ovat yllättävän samankaltaisia kuin mitä hän oli nuorena nähnyt poltergeist-elokuvissa 80-luvulla. Parapsykologisessa kirjallisuudessa oli kuvattu yleisesti yliluonnollisia ilmiöitä –...