Mai-Artissa näytillä Pirjo Lindbergin maalauksia vanhoista puutaloista ja jugend-rakennuksista – hän maalaa talot ulkomuistista!

Pirjo Lindbergilla on juuri näyttely Mai-Artissa Valtakadulla. Hän on toiminut elämänsä kuvaamataidon opettajana mutta on pitänyt myös paljon näyttelyitä ympäri Suomen ja ulkomaillakin. Hänet löytää taiteilijamatrikkelista. Mai-Artin näyttelyssä on teoksia, jotka esittävät rakennuksia – vanhoja ja puutaloja ja jugend-taloja.

Pirjo Lindberg valmistui kuvaamataidon opettajaksi vuonna 1970. Hänen opiskeluaikoinaan opiskeltiin vielä Ateneumissa. Siinä missä nykyään myydään lippuja oli hänen luokkahuoneensa, kertoo Pirjo Lindberg.

Erityisesti hän kiittää yliopettajaansa Kaj Franckia. Kaj Franckilla oli idea, että kaikki taideaineet ovat yhtä ja samaa. Hän yhdisti kaikkien eri taideaineiden opetuksen samaan tilaan ja antoi yhteisiä tehtäviä, kuvaamataidon opettajat, tekstiilitaiteilijat, sisustusarkkitehdit ja kaikki.

Piirustaminen ja maalaus oli tärkeää. Mutta myös taiteen käsityksen ja taidekasvatus. Nykyään moni käy taidekoulun ja pääsee sitten Ateneumiin. Kuvaamataidon opettajaksi on jatkokouluttauduttava.

Pirjo Lindbergillä on ollut näyttely yksin Tukholmassa, Saksassa mukana oli kolme muutakin taiteilijaa. Hän ei nykyään niin ole intoutunut pitämään näyttelyitä, hän sanoo, toisin kuin nuorempana.

Hän oli aina halunnut taiteilijaksi, mutta opinnot olisi pitänyt maksaa velalla. Hän tuumi, että tarvitsee ammatin jossa saa palkkaa millä maksaa velkoja pois. Ateneumiin hän pääsi ensiyrittämällä.

Hän on aina miettinyt että jos jo ensi kesänä olisi taiteilija. Kuvaamataidon opetuksesta hän on pitänyt virkavapaata pystyttääkseen näyttelyitä. Rehtorit ovat olleet kaikki hirveän ymmärtäväisiä, hän sanoo.

Aikanaan kun hän oli Ateneumista valmistunut, halusi hän ehdottomasti pitää näyttelyn juuri Helsingissä. Hänen vanhat opettajansa olivat käyneet katsomassa näyttelyn ja kirjoittanee vieraskirjaan että: ”Olisi voinut vähän aikaa ehkä odottaa”.

Näyttelyn aikaan hän oli maalannut noin 30 työtä.

Vuonna -77 Pirjo Lindberg halusi kokeilla kantavatko siivet myös valtakunnallisesti. Hän sai nuorten näyttelyyn läpi yhden työn. Se oli maalaus vanhasta puutalosta nimeltä ”Purkua odotellessa”. Näyttelyyn päästäkseen piti lähetellä paljon töitä ja hän oli hirveän innoissaan saadessaan työnsä näytille.

Hän kuuluu nytkin Viipurin taiteilijaseuraan, joka toimii Helsingissä mutta jäseniä on ympäri maata.

Pirjo Lindberg asuu Lappeenrannassa Tykin asuntoalueella, jossa on paljon vanhoja puutaloja. Myös erityisesti Kinnusen talo on häntä inspiroinut.

Maalaukset hän toteuttaa ulkomuistista, hän ei maalaa valokuvien pohjalta.

Erityisesti hänelle on jäänyt mieleen yksi talo Raastuvankadulla, jota hän kävi koululaisena usein katsomassa. Siinä oli ihmeellinen sisäpiha, näky oli kuin olisi ollut ulkomailla. Oli erkkereitä ja pieni puutalo suojasi. Ja lankkuaitaa.

”Se oli vähän ränsistynyt, vielä minua kiinnostaa enemmän sellaiset rakennukset jotka eivät ole aivan tiptop. Pitää olla vähän kulahtanutta”, sanoo Pirjo Lindberg.

Hän ei tee maalaamiaan taloja valokuviksi. Ne eivät voi länköttää sinne tai tänne, vaan niiden pitää olla pystyssä. Niiden on oltava ryhdikkäitä kun ne sellaisiksi on rakennettu, sanoo Pirjo Lindberg.

Kun hän maalasi Kinnusen taloa, hän keksi itse mitä ikkunoihin voisi laittaa. Siellä oli paljon sellaista, mitä ikkunoissa on oikeastikin ollut mutta myös muuta.

”Minä muistelen mitä kaikkea siellä on ollut ja pääsen sillä tavalla siihen talon henkeen käsiksi. En toista just sitä mitä näen vaan ne rakennukset ovat suht koht”, hän kertoo.

Mai-Artin näyttelyssä on myös jugend-taloja Helsingin Kruununhaasta. Hänen molemmat lapsensa asuvat siellä, toinen Meritullinkadulla, toinen Kristianinkadulla. Hän on paljon pyörinyt niissä maisemissa ja käynyt lenkeillä.

Erityisesti sitä hän kiittää, että Helsingin kaupunki osti eräästä hänen näyttelystään neljä teosta. Ne oli tehty hänen tyttärensä vanhasta kämpästä Vironkadulta. Hän maalasi sisäpihan puolelle missä kerrokset kohoavat ja ylimpänä pilkistää Tuomiokirkko.

Häntä viehättää erityisesti jugend-arkkitehtuuri, ehkä sen epäsymmetrisyyden takia, kertoo Pirjo Lindberg.

Moni arkkitehti on tunnustanut hänelle näyttelyissä, että he haluaisivat olla taiteilijoita. Pirjo Lindbergista ei oikein voinut tulla arkkitehtia sillä matematiikka oli hänelle vaikeaa. On hän piirtänyt oman mökkinsä rantasaunan. Piirustukset tarkistettiin arkkitehdilla.

Uutta Mai-Artia Pirjo Lindberg tervehtii ilolla sillä se on keskustassa ja ihmiset pääsevät sinne helposti. Ennen oli aina lähdettävä, tehtävä ajomatka johonkin.

Hän on aina ollut esittävien töiden tekijä. Nykyään ei näyttelyissä näe muita kuin abstrakteja töitä, jotka juryt sinne valitsevat, murehtii Pirjo Lindberg. Kun hän aikanaan 80-luvulta lähti anopiltaan Tampereelta Raumalle Kuvataidejärjestöjen liiton -näyttelyyn oli paikalla kymmenen esittävää teosta, hänen omansa mukaan lukien.

Ehkä nykyään ollaan taas palaamassa esittävyyteen, sanoo Pirjo Lindberg.

Artikkeli on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä

Please follow and like us:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *