Puuveneen Vuoksi -puuvenetapahtuma järjestettiin tänä vuonna Puumalan Sahanlahdessa – mukana kymmeniä venekuntia

Puuveneen Vuoksi -tapahtuma toi tänä kesänä puuvenekokoontumisen Puumalan Sahanlahteen. Tapahtuma on kolmipäiväinen ja siihen osallistui tänä vuonna noin 40 venekuntaa, joista aktiiveja noin 25. Puuveneen Vuoksi on vapaamuotoinen tapahtuma eikä oikein yhdistyskään, mutta sen puheenjohtajan hommia on viimeiset viisi vuotta hoitanut kuopiolainen Harri Jokela.

Puuveneen Vuoksi tiedottaa kotisivuillaan ja muun muassa Facebookissa, mihin seuraavan kerran kokoonnutaan. Se ei veloita osallistumismaksuja vaan rahoittaa tapahtuman sponsorirahalla, toki venekunta jättää pienen summan seuraavaa tapahtumaa varten. Sahanlahden kokoontumisella oli yhteensä kymmenisen sponsoria.

Tapahtumasta koituu kuluja, kuten sähköt, saunamaksut, satamamaksut ja esiintyjät. Yleensä päädytään plus miinus nollaan.

Vuoksen vesistö on Suomen suurin vesistöalue, joka ulottuu Kainuusta Pohjanmaalle ja Venäjän Karjalaan. Sen laskujoki on Vuoksi, joka laskee Laatokkaan. Sillä on eri reittejä, kuten Kallaveden, Iisalmen, Nilsiän, Leppäveden ja Heinäveden reitti. Kallavesi purkautuu Soisalon kahta puolta.

Puumala on hyvin keskeisellä paikalla, sinne pääsee helposti ympäri Saimaata. Kävijöitä Puuveneen Vuoksessa on satoja.

Harri Jokela osti oman puuveneensä 2010-luvun alkuvuosina. Se oli aktiivipuuveneilijä Seppo Jormalaisen, joka on myös kuopiolainen, vanha vene. Vene on summalainen, pyöreäperäinen, ”put put”-paatti, kertoo Harri Jokela.

Hän kunnosti veneensä läpikotaisin ja teki siitä perheelleen matkaveneen. Siinä on kaikki mukavuudet kuten WC, sähköt, keittiö, makuutilat, juokseva vesi, iso vesisäiliö ja autopilotti. Tämä jo siksi, että hän saa perheen lapset mukaan venereissuille.

Harri Jokela on vaimonsa kanssa yrittäjä. Heillä on Tahkovuoren laskettelukeskuksen huipulla ravintola nimeltä Panorama Bar, jota he ovat pyörittäneet runsaat kymmenen vuotta. Parhaillaan hän on rakennuttamassa sinne hotellia. Talvi on heillä sesonkiaikaa, joten kesät voi viettää veneillen.
Kesäisin he käyvät ainakin kerran Puumalassa. Lappeenrannan pursiseuran paikatkin on nähty.

Pursiseuroilla on sopimus, että heidän jäsenensä voivat vierailla toisten pursiseurojen laitureissa. Käytössä on heidän saunat, laiturit, vessat ja grillipaikat.

Harri Jokelan perheen suosikkipaikka Saimaalla ovat retkisatamat, erityisesti luonnonsatamat. ”Kun lapset olivat pienempiä, heillä oli vain yksi ehto, se että pääsee joka päivä saunaan”, sanoo Harri Jokela. Tästä muodostui jonkinlainen oma verkostonsa, missä käydä. Muuten he kävivät Järvisydämessä ja Savonlinnassa.

Puuveneporukat viestittelevät, missä aina kulkevat, kertovat suunnitelmistaan, missä ehkä voisi tavata.

Puuveneestä pitää huolehtia. Monilla on työ jo raskas ja on erilaisia kiireitä. Huolto vaatii aikaa, vaivaa ja rahaa. Jos normaalia lasikuituvenettä huoltaa, sen vahaamiseen menee muutama tunti. Puuvenettä pitää huoltaa päiviä joka kevät. Pintaa karhennetaan ja sitten laitetaan uusi lakka päälle. Lakkoja saa ihan tavallisista rautakaupoistakin.

Noin kaksi kolmasosaa puuveneistä on moottoriveneitä ja yksi kolmasosa purjeveneitä.

Eskaaderiksi nimetään näytöstä, jossa puuveneet kulkivat Puumalan satamasta Sahanlahteen.

Millainen ihminen on puuveneilijä?

Harri Jokela: ”Täytyy sanoa että rento, rempseä ja hempeä ihminen, ei paljon murheet tunnut painavan, tietynlainen omantien kulkija.”

Kapteeninkokouksessa kokoonnutaan ja valitaan seuraavan kokoontumisen pitopaikka. Seuraavan vuoden satamaisännän kotisatama toimii näyttämönä vuonna 2023. Kapteeninkokouksessa valittiin vuoden 2023 pitopaikaksi Savonranta.

Artikkeli on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä

Please follow and like us:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.