City apteekki Kauppakadun ja Koulukadun kulmauksessa on saanut syyskuun toinen päivä uuden apteekkarin Veijo Viitasaaren. Ensimmäiset kaksi viikkoa ovat menneet uuteen perehtyessä.
Lupaprosessi vei hieman pidempään, apteekkilupa myönnettiin hänelle huhtikuun 22. päivä, jonka jälkeen oli muilla hakijoilla kolmekymmenen päivän mahdollisuus valittaa päätöksestä. Kukaan ei kuitenkaan valittanut, joten Veijo Viitasaari sai lainvoimaisuustodistuksen Itä-Suomen hallinto-oikeudelta.
Muita hakijoita oli tusinan verran yhteensä. Kesäkuussa hän tohti jo lähteä hakemaan lainaa pankista, apteekkilupa kustantaa kuusinumeroisen summan.
Apteekkiluvan saadakseen täytyy olla tietty koulutus. Viranomaiset tulkitsevat tapauskohtaisesti kuka luvan voi saada. Espoossa väestön kasvaessa on alueelle myönnetty paljon uusia lupia, mutta Lappeenrannan väkimäärässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia, joten uusia lupiakaan ei ole jaettu.
Yliopisto-apteekki on apteekeista Lappeenrannassa suurin kilpailija. Sekin muistuttaa enemmän yleishyödyllistä yhdistystä tai järjestöä, osa sen tuloista ohjataan uusien farmaseuttien koulutukseen. Apteekkeja löytyy myös isoista marketeista, sen lisäksi myös löytyy Sammonlahdesta ja Lauritsalasta, myös Taipalsaarella on sivuapteekki.
City apteekki on kuitenkin aika pieni apteekki, palvelu on yksilöllisempää ja jonotusajat ovat pienemmät. Aika, joka kuluu asiointiin pääsyyn on lyhyempi.
Edellinen apteekkari oli sotinut viisi vuotta kaupungin kanssa, josko apteekin kulmalle saisi pari inva-paikkaa asiakkaiden sisääntuloa helpottamaan, mutta tuloksetta. Hän oli kuitenkin seuraajaansa neuvonut vielä yrittämään ja kyselemään.
Myöskään luiskaa ei saanut laittaa apteekin oven eteen, joten piti rakentaa pieni hissi. ”Kyllä katutasosta pääsevät liikuntarajoitteiset helposti meille, meillä on aika iso kiinteistö, että asiakasvirtaan nähden mahtuu liikkumaankin, väljää on”, sanoo Veijo Viitasaari.
Vanhempi ihminen pääsee toki vaikka taksilla oven eteen, mutta muuten liikuntarajoitteisten sisäänpääsyä pitäisi helpottaa. Toisaalta marketeissa ja ostoskeskuksissa voi joutua liikkumaan pidempäänkin että apteekkiin pääsee asioimaan.
Naapurin kenkäkauppiaalta oli varastettu viisi paria kenkiä keskellä päivää. Keskustoissa korona-aikoina häiriökäyttäytyminen on lisääntynyt, tai ainakin se näkyy selvemmin. Ihmisten muu liikkuminen on vähentynyt, mikä ei ole keskustassa hyväksi että se pysyisi elinvoimaisena.
Vanhemmat ihmiset voivat kokea enemmän turvattomuudentunnetta. Toimistotyöläiset tekevät työt kotoa käsin. Myös rajojen avaaminen voisi tuoda lisää kulkijoita kaupunkikeskustaan, tuumii Veijo Viitasaari.
Tällä hetkellä City apteekissa eletään laihaa aikaa, laskutuksia päästään käynnistämään vasta ensi kuun puolella, mutta muut kulut jo juoksevat. Kesällä kun Suomi on kiinni, niin se näkyy sopimusten tekemisessä. Lainojen hakeminenkin vei aikaa. ”Sen takia pöytä näyttää vähän hurjalta”, hän kommentoi. Kaikkea mitä on tullut lykätyksi, pitäisi tässä kuussa keretä tehdä.
Suomalainen lääkejärjestelmä nojaa kahden suuren tukun systeemiin, Oriolan ja Tamron. Ne vastaavat yli 90 prosentista lääkkeiden toimituksista. Virolainen Magnum Medical on tullut markkinoille mutta se on aika pieni peluri. Medifoonista ja muistakin paikoista saa kaikkea muuta apteekissa myytävää. Järjestelmä on tarkoituksella rakennettu tällaiseksi, ei ole lähdetty hirveästi hajauttamaan, kertoo Veijo Viitasaari.
Korona-aikaan nousi huoli lääkkeiden saatavuudesta. Apteekit vastaavat omalta osaltaan alueellisesta lääkehuollosta. Aihe on ollut paljon tapetilla, mutta nyt tilanne on rauhoittunut, toisin kuin vielä vuosi sitten, kertoo Veijo Viitasaari. Uusi ohjeistus on, että apteekista pitää löytyä varastosta kahden viikon lääkkeet ja sidetarvikkeet.
Menekkien arvioiminen on tietty vaikeaa, aina on noussut saatavuusongelmia lääkkeissä. Suomelle on varattu vain pieni ikkuna maailman jättien lääkevalmistuksessa, jos niitä on mennyt enemmän kuin piti, ollaan vähän liemessä. Isoilla monikansallisilla lääketehtailla tehdään tuotantosuunnitelmat parinkin vuoden päähän. On pitänyt suunnitella vuosia etukäteen.
Veijo Viitasaari asuu itse Haminassa ja kulkee 88 kilometrin matkan autolla. Aina tietää ajaneensa, hän kommentoi. Haminalaiselle Lappeenranta on hiukka isompi ja täällä hän on viihtynyt päiväreissulla turistina tai lomalaisena talvikaudellakin. Kouvolassa on paljon samaa, tosin keskusta on siellä levittäytynyt laajemmalle.
Artikkeli on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä
