Vaikutelmia Imatralta

Kävimme viime kuussa Imatralla, ystäväni Antti ja minä. Antilla oli auto, joten kävimme siellä autolla. Matkalla Antti ihmetteli, että onpa täällä Kaakonkulmalla komeat tiet ja rautatiet. Minä sanoin, että normaaliaikana täällä taitaa olla vähän trafiikkia Venäjän suuntaan. Se pani Antin ajattelemaan.

Antti on Länsi-Suomesta, eikä Itä-Suomi ole hänelle kovin tuttu. Hän sanoi, että tuntuu ihan kuin ulkomailla olisi. Minä kysyin, mistä erityisesti tulee sellainen tunne, mutta hän ei pystynyt vastaamaan.

No, olipahan edullinen ulkomaanmatka!

Imatralle päästyämme menimme ensimmäiseksi, kuinka ollakaan, katsomaan koskea ja Valtionhotellia. Koskesta ei silloin juoksutettu vettä, mutta Vuoksi padon yläpuolella näytti hienolta. Antti sanoi, että täällä on varmasti upeaa kävellä kesäiltana. Olin samaa mieltä.

Palasimme hotellille ja joimme yhdet hotellin baarissa. Antti joi alkoholitonta, koska hänellä on sellainen periaate, että hän ei ota yhtään, jos ajaa. Sitten menimme katselemaan paikkoja, muistaakseni Lappeentien suuntaan. Kävimme parissa baarissa ja pelasimme biljardia. Siellä oli ihan mielenkiintoinen, mukava kävelykatu. Nyt minullekin tuli sellainen olo, että olimme ulkomailla.

Sitten tulikin jo kiire lähteä konserttipaikalle, Kulttuuritalo Virtaan. Pienten kommellusten jälkeen löysimme sen, ja ihmettelimme, että tämäkö nyt onkin se Imatran keskusta. Ainakin kaupungintalo ja -kirjasto sijaitsevat Virran vieressä.

Menimme sisään ja jätimme takit narikkaan. Viikate oli tullut Imatralle soittamaan. Keikka oli järjestetty niin, että yleisö istui joka toisella tuolilla konserttisalissa, ja Viikate soitti lavalla. Olikohan tämä koronan takia tehty erikoisjärjestely? En ole koskaan ennen kuunnellut rockia konserttisalissa.

Yleisöä ei ollut ihan tuhka tiheään, mutta ymmärtäähän sen koronan takia. Joukossa oli monenlaista väkeä kauluspaitamiehistä karskeihin hevareihin, vaikka Viikate ei mikään äärimetallibändi olekaan. Enimmäkseen kai kuitenkin hevareita?

Hyvinhän se Viikate soitti, ja se soitti myös uusia biisejä levyltään ”Rillumarei!” Viikate on tehnyt musiikkia yli 20 vuotta, ja välillä tuli mieleen, että miten se Kaarle jaksaakin heilua, eikä tahti vain hidastu!

Välillä tuli myös mieleen, että kuulostaisiko Viikate paremmalta, jos se kuulostaisi vähemmän erikoiselta ja keskittyisi vain soittamaan nopeatempoista, tyylikästä metallia. Se on kuitenkin suunta, jota ei tohdi suositella, koska bändi olisi silloin vähemmän tunnistettava. Itsepähän tietävät, enkä minä ole mikään musiikkikriitikko!

Sitten keikka oli ohi ja lähdimme kotiin. Kokonaisuutena Imatrasta jäi erittäin positiivinen vaikutelma. Se tuntui jotenkin isommalta kaupungilta, kuin se oikeasti onkaan. Aion mennä keväällä uudestaan. Haluan ehdottomasti nähdä voimalaitoksen toiminnassa.

Rolle

Please follow and like us:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *